Suomalaisista täysi-ikäisistä 8,3 prosentilla on vähintään yksi maksuhäiriömerkintä, selviää Aalto-yliopiston tutkimuksesta. Maksuhäiriömerkinnän saaneilla on keskimäärin lähes 20 merkintää, ja merkintöjen määrä kasvaa vuosittain noin kolme prosenttia.

– Tämä on valtava yhteiskunnallinen ongelma. Aiheesta on paljon puhetta, mutta vähän dokumentoitua faktaa. Siksi päätimme tehdä tutkimuksen, sanoo tutkimusryhmään kuulunut Aalto-yliopiston taloustieteen professori Elias Rantapuska.

Maksuhäiriömerkinnät ovat valtava yhteiskunnallinen ongelma.

Tutkimus kokosi ensimmäistä kertaa yhteen eri rekistereistä kerätyn datan maksuhäiriömerkinnöistä. Tutkimuksella halutaan tukea maksuhäiriömerkintöjen hillitsemiseen tähtäävää päätöksentekoa. Rantapuskan lisäksi Aalto-yliopiston rahoituksen laitoksen tutkimusryhmään kuuluivat taloustieteen professori Vesa Puttonen ja tutkijatohtori Niilo Luotonen.

Tutkimus pohjautui Suomen Asiakastiedon maksuhäiriörekisterin tietoihin ja Tilastokeskuksen rekisteriaineistoon vuosilta 2015–2020.

Aalto-yliopiston taloustieteen professori Elias Rantapuska on tutkinut todennäköisyyksiä saada maksuhäiriömerkintä.

Koulutus vaikuttaa eniten
Tutkimus osoittaa, ettei koronakriisi näytä ainakaan vielä lisänneen maksuhäiriömerkintöjen kokonaismäärää. Rästiin jääneiden luottokortti- ja osamaksulaskujen määrä kasvoi, mutta vakuudettomien luottojen korkokatto hillitsi velkaantumista.

Tutkimuksessa ei sinällään etsitty juurisyitä tai ratkaisuja ongelman taltuttamiseen, vaan rakennettiin tietopohjaa lainsäädännön ja muiden toimenpiteiden suunnitteluun.

Merkittävin taustamuuttuja on koulutus.

Tutkimusryhmä tunnisti datan perusteella taustamuuttujia, jotka altistavat maksuhäiriömerkinnöille. Merkittävin on matala koulutus. Maksuhäiriömerkinnän todennäköisyys on suuri, jos korkeimmaksi koulutukseksi jää peruskoulu. Edes päättötodistuksen keskiarvolla ei ole suurta vaikutusta, jos peruskoulun jälkeisiä opintoja ei ole.

Todennäköisyys maksuhäiriömerkintöjen kasautumiseen laskee iän, korkeamman tulotason ja koulutuksen myötä. Sukupuolella sen sijaan ei ole vaikutusta.

– Korkea koulutus on yhteydessä kognitiivisiin taitoihin, kykyyn ajatella pitkäjänteisesti sekä siirtää mielihalujen toteuttamista. Kaikki nämä asiat ovat tärkeitä velanotossa ja velan hoitamisessa. Jos ymmärrys talousasioista on heikko ja ajatus vain tässä päivässä, on helpompaa ajautua ongelmiin myös talousasioissaan, Rantapuska sanoo.

Muutokset perhetilanteessa voivat johtaa talousongelmiin
Koulutuksen lisäksi perhetilanne näyttää vaikuttavan alttiututeen saada maksuhäiriömerkintä. Eniten maksuhäiriöitä on tutkimuksen mukaan alaikäisten lasten vanhemmilla ja hiljattain avioliitosta eronneilla. Maksuhäiriömerkinnän riski kasvaa jo ennen avioeroa ja on koholla erovuoden jälkeen. Toisaalta myös naimattomina pysyneillä on tutkimuksen mukaan kasvanut todennäköisyys maksuhäiriömerkinnöille.

Maksuhäiriömerkinnän todennäköisyys kasvaa perheissä ensimmäisen lapsen syntymän jälkeen ja on korkeimmillaan, jos lapsia on neljä tai enemmän. Merkitystä on myös vanhempien iällä: alle 30-vuotiailla vanhemmilla on keskimäärin muita vanhempia huomattavasti enemmän merkintöjä.

Suomessa on 1,8 miljoonaa lapsetonta ihmistä. Tällä ryhmällä on kaikissa ikäryhmissä lapsiperheitä pienempi riski saada maksuhäiriömerkintä.

Seuraavaksi tutkitaan syy-seuraussuhteita
Rantapuskan mukaan aiheen ympärillä riittää edelleen tutkittavaa. Aalto-yliopistossa on jo käynnissä tutkimus, jossa selvitetään koulutuksen syy-seuraussuhdetta maksuhäiriömerkintöjen syntymiseen.

– Sitten tiedämme paremmin, auttavatko koulutuksen mukanaan tuoma tieto ja ymmärrys maksuhäiriöiden vähentämisessä vai onko kyse jostain muusta.

Yksittäisiksi ratkaisuiksi maksuhäiriömerkintöjen vähentämiseen Rantapuska mainitsee omaehtoisen luottokiellon, positiivisen luottorekisterin ja luoton määrän rajoittamisen. Hän lisää, että käyttäytymistieteellisessä taloustieteessä on luotu ratkaisumalleja, jotka ovat sovellettavissa myös maksuhäiriöongelman ratkaisemiseen.

Myös juuri julkaistu Lowell Analyysi tukee tutkimustuloksia kuluttajien velkaantumisesta.