Valtiovarainministeriön asettama työryhmä antoi lokakuussa ehdotuksensa siitä, miten suomalaisten kotitalouksien velkaantumista voitaisiin hillitä. Yksi ehdotetuista keinoista on velkakatto, jonka mukaan kotitalouden yhteenlasketut velat saisivat olla korkeintaan 4,5-kertaiset vuotuisiin bruttotuloihin nähden. 

Ylivelkaantumiseen halutaan puuttua, sillä luotonannon hallitsematon kasvu uhkaa talouden vakautta ja voi johtaa jopa finanssikriisiin. Suomen pankin mukaan nykyisillä keinoilla riskeihin ei kyetä varautumaan riittävän hyvin. 

Lowellin maksukykytutkimuksen mukaan myös suomalaiset kuluttajat ovat sitä mieltä, että velkaantumiseen pitää puuttua. Suomalaisista 76 prosenttia pitää tärkeänä sitä, että kotitaloudet vähentävät velkojaan.

Lowellin tuoreen maksukykytutkimuksen mukaan myös suomalaiset kuluttajat ovat sitä mieltä, että velkaantumiseen pitää puuttua. Kuluttajista 76 prosenttia pitää tärkeänä sitä, että kotitaloudet vähentävät velkojaan. Kolmannes (36%) kuluttajista kuitenkin uskoo, että nykyistä vastaavan asunnon ostaminen olisi vaikeaa tai jopa mahdotonta, jos velkakatto tulisi voimaan ehdotuksen mukaisesti.

Asuntolainat aiheuttavat todellisuudessa vain vähän ongelmia
Asuntolainat, taloyhtiölaina, kulutusluotot, pikavipit. Suomalaisilla on historiallisen paljon velkaa. Tilastokeskuksen mukaan kotitalouksien velkaantumisaste – eli mittari, joka kertoo paljonko kotitalouksilla on velkaa suhteessa tuloihin – on noussut yhtäjaksoisesti vuodesta 1997, ja on nyt ennätystasolla lähes 130 prosentissa. Syksyn 2019 Lowell Analyysi tukee havaintoa. Analyysin mukaan esimerkiksi kuluttajien velkamäärä Lowellilla on kasvanut huomattavasti kahden viime vuoden aikana.

Kuluttajien maksukykyä peilaava tutkimus osoittaa velkaantuneisuuden huolettavan suomalaisia. Neljä kymmenestä vastaajasta pitää tärkeänä velkaantumisen hillitsemistä. OP:n pääekonomistin Reijo Heiskasen mukaan kehitys on kuitenkin ollut maltillista. Kokonaiskuva on todellisuudessa myönteisempi kuin kotitalouksien huolestuneisuus antaa ymmärtää.

Suomalaisista reilu kolmasosa uskoo, että nykyistä vastaavan asunnon ostaminen olisi vaikeaa tai jopa mahdotonta, jos velkakatto olisi voimassa.

– Suomessa kotitalouksien velkaantuneisuus on keskitasoa muihin korkean tulotason maihin verrattuna ja matalampi kuin muissa Pohjoismaissa. Viimeisen vuosikymmenen aikana kehitys on ollut kohtalaisen maltillista ja pitkän aikavälin trendin mukaista. Lisäksi lainanhoitomenot ovat historiallisen matalalla tasolla, Heiskanen sanoo. 

Velkakatto vaikuttaa hyvin eri tavoin eri puolilla Suomea. Se iskee erityisesti Helsinkiin ja nuoriin, jotka ovat ostamassa ensiasuntoaan.

Heiskasen mukaan asuntolainat aiheuttavat vain vähän ongelmia. Velkaantumisen juurisyy on vakuudettomissa kulutusluotoissa ja taloyhtiölainoissa, joiden avulla kotitalous pääsee kiinni omistusasuntoihin näennäisesti edullisemmin, kuin rahoittamalla hankinnan kokonaan asuntolainalla ja omilla säästöillä. 

Velkakatto on kuitenkin kaikille luotoille yhteinen, sillä VM:n mukaan vain yhden luoton sääntely siirtäisi luotto-ongelman toisiin luottoihin. Asuntolainat eivät myöskään ole ongelmattomia. Esimerkiksi pitkään jatkunut matalien korkojen kausi hämärtää kuvaa riskeistä. Velkakatolla pyritään varautumaan erityisesti tilanteeseen, jossa korot lähtevät nousuun nykyisestä lähes nollatasosta.

Velkakatto iskisi erityisesti pääkaupunkiseudulle
Yli kolmasosa suomalaisista uskoo, että nykyistä vastaavan asunnon ostaminen olisi vaikeaa tai jopa mahdotonta, jos ehdotettu tuloihin perustuva 4,5 kertainen velkakatto olisi voimassa. Pääkaupunkiseudulla asuvista näin uskoo lähes puolet vastaajista (45%).

Kuluttajien lisäksi myös finanssiala on esittänyt huolensa velkakatosta. Pankkeja edustava Finanssiala ry muistuttaa, että velkaantumista hillitsevät toimet vaikuttavat usein myös esimerkiksi työvoiman liikkuvuuteen, vuokra-asuntomarkkinoihin, kotitalouksien väliseen tasa-arvoon ja asuntojen hintoihin. Finanssialan mukaan velkakaton vaikutuksia olisi syytä arvioida laajemminkin, sillä esimerkiksi työvoiman liikkuvuuden turvaaminen on työllisyyden kannalta ensiarvoisen tärkeää. Jos ihmisillä ei ole varaa ostaa asuntoa pääkaupunkiseudulta, he eivät muuta alueelle myöskään työn perässä.

Heiskasen mukaan on vaikea sanoa, kuinka paljon velkakatto vaikuttaisi liikkuvuteen. Päälinja kuitenkin on se, että sääntely vaikuttaa eri puolilla Suomea hyvin eri tavoin. Suurimmat vaikutukset velkakatolla olisi Helsingissä ja muutamassa muussa kasvukeskuksessa, jossa neliöhinnat ovat valmiiksi korkeat. Muualla vaikutukset jäävät vähäisiksi. Velkakaton seurauksena alueiden houkuttelevuus ja hintasuhteet voivat muuttua. 

Sääntely vaikuttaa hyvin eri tavoin eri puolilla Suomea. Suurimmat vaikutukset sillä on Helsingissä ja muutamassa muussa kasvukeskuksessa, jossa neliöhinnat ovat korkeat.

– Asunnon ostaminen kalliilta alueelta, esimerkiksi Helsingin keskustasta, muuttuu monelle mahdottomaksi. Tämä voi lisätä vuokra-asumisen suosiota. Lisäksi voi olla, että ihmiset säästävät asuntovarallisuuden sijaan muihin kohteisiin tai heille ei asumismenojen jälkeen jää säästöjä, Heiskanen pohtii.

Ensiasunnon hankinta voi vaikeutua 
Velkakattoa on kritisoitu myös siitä, ettei se ota kantaa ihmisten erilaisiin elämäntilanteisiin. Heiskasen mukaan velkakatto vaikuttaisi erityisesti nuoriin ja ensiasunnon ostajiin. 

– Nuoremmilla ikäluokilla lainat suhteessa tuloihin ovat korkeimmillaan. Varallisuutta ei välttämättä ole vielä kertynyt. Kun tullaan työelämään ja muodostetaan perheitä, otetaan myös tyypillisesti suurempia lainoja. 

Myös yhden hengen kotitalouksien asema voi vaikeutua, mikä näkyy  samaisessa maksukykytutkimuksessa: yhden hengen kotitalouksista jopa 43 prosenttia uskoo, että velkakatto toisi heille vaikeuksia ostaa nykyistä vastaava asunto nykyisellä sijainnilta.

OP on esimerkiksi laskenut, että keskituloisella, noin 36 000 euroa vuodessa tienaavalla henkilöllä saisi olla velkaa enintään 162 000 euroa. Pääkaupunkisedulta sillä saa hädin tuskin yksiötä keskustan ulkopuolelta. 

Heiskasen mukaan ongelmallista on, että toistaiseksi ei ole tietoa siitä, millaiset vaikutukset velkasääntelyllä olisi esimerkiksi kansantalouteen.

– Erityisiä vaikutusarvioita ei ole tehty, eikä sen takia ole oikein tiedossa, miten rajoitteet täsmällisesti vaikuttaisivat. Sen takia tämä kaikki on ikään kuin arvioinnin varassa ja spekulatiivista. 

Lowellin maksukykytutkimus (Payment Indicator) mittaa suomalaisten kotitalouksien maksukykyä, taloudellista turvallisuuden tunnetta ja kulutuskäyttäytymistä.Tulokset perustuvat Lowellin teettämään laajempaan pohjoismaiseen kyselyyn. Suomen tulosten osalta kysely perustuu 1 543 kuluttajan vastauksiin, jotka valikoituivat satunnaisella otannalla. Kyselyn teki Demoskop-tutkimusyritys marraskuussa 2019.