Yritykset, kuluttajat ja koko Suomi seuraavat kuumeisesti rokotekattavuuden edistymistä, rajoitusten purkamista ja hallituksen exit-suunnitelman päivittymistä. Niiden avulla yrityksillä on paremmat valmiudet arvioida liiketoimintansa kestävyyttä.

Toisaalta pelkkä rajoitusten purku tai tukipaketti ei vielä tarkoita, että asiakkaita riittäisi. Korona voi edelleen vähentää halukkuutta lähteä ostoksille tai ravintolaan.

Koronavuodesta ei tullut konkurssivuotta
Konkurssien määrä ei lopulta kasvanut vuoden 2020 aikana lainkaan niin suoraviivaisesti, kuin aluksi luultiin. Konkurssipiikki nähtiin jo aivan koronapandemian alussa. Maaliskuussa 2020 asetettiin 210 konkurssia, heinäkuussa enää 98.

– Ensimmäisen aallon alussa näytti siltä, että yhä useampi yritys ajautuu konkurssiin. Seurasimme tilastoja viikoittain ja tuntui, että korona tulee ja yritykset kaatuvat yksi toisensa jälkeen, kertoo Lowellin konkurssi- ja yrityssaneeraustiimin vetäjä Nanna Tuomisto.

Tuomiston mukaan maaliskuussa 2020 konkurssiin menneet yritykset olivat saattaneet kärsiä jo pitkään maksuvaikeuksista. Tämän lisäksi määrää kasvattivat koronasta välittömästi kärsineet yritykset. Korona saattoi olla viimeinen niitti niille, joiden kassatilanne oli jo ennestään heikko ja jotka olivat tehneet etupainotteisia hankintoja.

Nyt vuotta myöhemmin Suomen Yrittäjien teettämä gallupin mukaan 12 prosenttia yrittäjistä harkitsee lopettamista. Konkurssiuhkaa kokee kuusi prosenttia yrityksistä.

Tuomiston mukaan pitkittynyt poikkeusaika ja säästöjen hupeneminen selittävät nykytilannetta. Konkurssimääriin ovat vaikuttaneet myös väliaikaiset lakimuutokset ja yritystuet.

Lowellin Nanna Tuomiston mukaan koko vuoden konkurssimääriä ei voi arvuutella etukäteen.

Tasaantuuko konkurssikehitys vihdoin?
Tammikuun 2021 loppuun asti voimassa olleen konkurssilain väliaikaisen muutoksen aikana velkojat jättivät tavallista vähemmän konkurssihakemuksia. Tämä luonnollisesti pienensi myös konkurssimääriä. Lisäksi helmi-syyskuussa 2021 Suomessa on voimassa uusi väliaikaislaki. Sen mukaan velkoja ei saa hakea yritystä konkurssiin lyhytkestoisten maksuvaikeuksien vuoksi.

Helmi-maaliskuussa 2021 konkurssien määrät olivat nousussa, mutta tästäkin huolimatta kokonaisennuste näyttää hyvältä. Tuomisto arvioikin, että konkurssimäärän kasvu saattaa tasaantua ja kokonaismäärä vuositasolla jäädä kohtuulliseksi.

– Erityistä toista piikkiä ei ehkä tule, tai se tulee vasta syksyllä. Tulevaa on vaikea ennakoida, koska niin moni asia vaikuttaa toisiinsa.

Vireillä olevia konkursseja onkin viime vuotta enemmän. Siinä missä vuonna 2020 konkurssiin haettuja yrityksiä oli keskimäärin 150 kuukaudessa, alkuvuonna 2021 väliaikaisen lain muututtua uudelleen luku oli jo 288. Vireillä olevien konkurssien määrä korostuu, mutta ei välttämättä jää pysyväksi.

Tällä hetkellä näyttää siltä, että konkurssihakemuksia on vireillä enemmän kuin käräjäoikeudet ehtivät käsitellä. Tuomisto uskoo, että koko vuoden osalta määrä voi vielä tasaantua raukeavien konkurssien myötä.

Raukeavien konkurssien osuuden kasvu saattaa olla yksi koronan aiheuttama seuraus.

– Raukeavien konkurssien osuuden kasvu saattaa olla yksi koronan aiheuttama seuraus, jos yrittäjät ovat pyrkineet käyttämään kaikki varansa ja pelastamaan yrityksensä viimeiseen asti.

Tulevaa on vaikea ennakoida, koska niin moni asia vaikuttaa toisiinsa.

Muutokset luovat myös mahdollisuuksia
Moni yritys joutuu pohtimaan nyt tosissaan liiketoimintansa jatkamista, mutta suhtautuminen yrittäjyyteen tuskin kokee kolausta. Yritystoimintaan kuuluu etenkin aluksi velanotto, Tuomisto muistuttaa.

– Hyvä liikeidea toimii aina. Eihän kukaan uskalla yrittää, jos jatkuvasti pelkää konkurssia. Yrittäjät uskovat liikeideaansa. Harvalla on myöskään sellaisia varoja, ettei velkaa tarvitsisi.

Tuomisto näkee kriisin luoneen myös uusia mahdollisuuksia markkinoille. Moni yrittäjä on lisäksi jo sopeuttanut ja keksinyt uutta, mikä on tuonut jatkuvuutta liiketoimintaan.

Hyvä liikeidea toimii aina.

– Uskon, että monen yrityksen strategiassa mietitään toimenpiteitä myös sen varalle, että korona jatkuisi. Kaikki eivät ole halunneet jäädä odottamaan, vaan ovat päätyneet lopettamaan liiketoimintansa, kun siihen on ollut tilaisuus.

Yritystoiminnan lopettaneet eivät näy konkurssitilastoissa
Kun yritys ei enää selviydy laskuista, lopettamiseen on kolme vaihtoehtoa. Jos varoja on enemmän kuin velkoja, voi yritys hakeutua selvitystilaan. Siinä pesänselvittäjä selvittää, miten loput varat jaetaan velkojille.

Jos velkoja on enemmän kuin varoja, vaihtoehto on konkurssi. Etenkin yksinyrittäjillä on vielä kolmas vaihtoehto: liiketoiminnan lopettaminen, eli yrityksen laittaminen niin sanotusti pöytälaatikkoon. Yritystoiminnan lopettaneet yritykset eivät näy konkurssitilastoissa.

Tuomisto mainitsee, että konkurssiprosessi voi viedä vuosia. Varsinkin hankalasti myytävät yritykset tai riitaisat selvittelyt voivat olla aikaa vieviä.