Norjan johtavan kauppatieteellisen NHH:n professorin Ola Honningdal Gryttenin mukaan useimmat luotettavat makroindikaattorit, kuten Maailmanpankki, IMF sekä muut viralliset taloustilastot, osoittavat, että Pohjoismaat ovat tällä hetkellä laskusuhdanteessa, eikä pohjaa ole vielä saavutettu. Gryttenin mukaan Pohjoismaat ovat korkeintaan kuitenkin vain hyvin lievässä taantumassa, jossa tuotantokuilu eli todellisen BKT:n ja potentiaalisen BKT:n erotus, on noin miinus 1 %.

– Suurin haaste ovat inflaatio ja korkeat korot. Erityisesti kuluttajien mahdollisuudet ostaa kestohyödykkeitä ja investoida kalliimpiin hankintoihin ovat heikentyneet. Esimerkiksi autojen, veneiden ja kesämökkien kysyntä on laskenut merkittävästi. Sen sijaan päivittäistavaroiden ja -palveluiden kulutus on pysynyt vakaana tai jopa kasvanut, kun kulutus on siirtynyt osa-alueelle, Grytten sanoo.

Monet yritykset kamppailevat kustannuskasvun kanssa inflaation ja korkeiden korkojen vuoksi. Grytten uskoo kuitenkin työvoiman puutteen olevan vakavin haaste pohjoismaisille yrityksille. Toisaalta maakohtainen työttömyysaste on pysynyt kaikkialla suhteellisen alhaisena ottaen huomioon, että jokaisessa Pohjoismaassa on käynnissä jo vähintään lievä taantuma.

– Palkat ovat nyt nousussa, mikä voi aiheuttaa myös palkka-hintakierteen, jota keskuspankit pelkäävät. Muutoin inflaatio hidastuu vähitellen. Useimpien ennusteiden mukaan inflaatio kamppailee alle 2 prosentissa ennen vuotta 2025. Olettaisin, että vuoden 2024 lopulla tai vuonna 2025 palaamme normaalimpaan BKT:n kasvuvauhtiin, Grytten ennustaa.

Suomea ja Tanskaa suojaa eurokehitys, Norjaa tukee vahva vienti
Pohjoismaiden välisiä eroja tarkasteltaessa Grytten toteaa, että inflaatio on viime kuukausiin asti hidastunut hitaimmin Ruotsissa ja Norjassa. Yksi syy on se, että maiden valuutat ovat tällä hetkellä hyvin heikkoja. Suomi ja Tanska ovat sitoutuneempia euron kehitykseen, ja maiden talouspoliitiikkaa on hoidettu kurinalaisemmin kuin Ruotsissa ja Norjassa.

– Heikko kruunu voi aiheuttaa sen, että Ruotsin ja Norjan korot ovat pidemmän aikaa korkeammat kuin Suomessa ja Tanskassa, Grytten sanoo ja lisää, että samaan aikaan Norjan vientiteollisuudella menee kuitenkin todella hyvin.

Norjan öljysektori kukoistaa, öljyn hinta on korkea ja investoinnit lisääntyneet. Myös maan toisen merkittävän vientiteollisuuden – kalastuksen ja merenkulun – kannattavuus on hyvä.

Norjan johtavan kauppatieteellisen NHH:n professorin Ola Honningdal Gryttenin mukaan useimmat luotettavat makroindikaattorit osoittavat, että Pohjoismaat ovat tällä hetkellä laskusuhdanteessa.

Inflaatio ja korot eivät vielä laske
Nordean viimeisimmän, syyskuussa 2023 julkaistun Economic Outlook -raportin mukaan Pohjoismaiden tilanteessa on jonkin verran eroja, sillä maat käyvät läpi laskusuhdanteen eri vaiheita eri aikaan. Työmarkkinat ovat olleet yllättävän vakaat kaikissa maissa. Nordea odottaa tilanteen kuitenkin viilenevän jatkossa, kun investoinnit vähenevät, kulutus laskee ja työttömyys kasvaa.

Grytten arvioi, että Tanskan talous on hyvässä kunnossa ja saavuttaa kaikkien aikojen korkeimman työllisyystason, vaikka merkkejä lievästä hidastumisesta on nähtävissä. Norja on myös osoittautunut erittäin kestäväksi taloudeksi, mutta tällä hetkellä kotitalouksiin ja asuntojen hintoihin vaikuttavat suuret koronnostot, mikä saa jatkossa vahvan talouden jäähtymään. Suomeen ja erityisesti Ruotsiin ovat vaikuttaneet enemmän talouspolitiikan merkittävä kiristäminen sekä tehdasteollisuuden maailmanlaajuinen taantuma.

Nordean Norjan pääekonomistin Kjetil Olsenin mukaan maa ei ole teknisesti ottaen taantumassa, koska aktiviteettitasot ovat pysyneet jokseenkin vakaina viimeisen puolen vuoden aikana. Kasvu on jatkunut kuitenkin hyvin hitaana.

– Norjan talouskasvu on hyvin lähellä nollaa. Keskuspankkien tavoitteena on ollut hillitä toimia hinta- ja palkkapaineiden poistamiseksi, mikä vaikuttaa nykyään kaikkiin länsimaihin. Vaikeampi kysymys on, kuinka korkealle korkojen on noustava ja kuinka kauan niiden pitäisi pysyä korkealla tasolla tämän saavuttamiseksi, Olsen sanoo.

Norja kasvatti ostovoimaansa koronan aikana
Olsen huomauttaa, että Norjan talous on kestänyt korkojen nousun jopa odotettua paremmin, kun otetaan huomioon esimerkiksi se, että Norjan kotitaloudet ovat maailman velkaantuneimpia. Hän huomauttaa, että yksi asia, joka erottaa Norjan muusta Pohjolasta kukoistavan öljy- ja vientisektorin lisäksi on se, miten korkoja laskettiin pandemian iskiessä.

– Velkaantuneet lisäsivät väliaikaisesti tulojaan kriisin aikana. Kun korot alkoivat jälleen nousta, muutos vain poisti ylimääräiset tulot ja palautti ostovoiman suhteen tilanteen smaanalaiseksi, kuin se oli ennen koronaa, Olsen huomauttaa.

Hän lisää, että tavaroiden kulutus kasvoi merkittävästi Norjassa pandemian aikana: ensin kulutus normalisoitui ja laskee nyt trendiviivan alapuolelle. Kalliimpien hyödykkeiden kulutus on vähentynyt dramaattisimmin.

– Yksi ala, johon korkojen nousu on vaikuttanut voimakkaasti, on asuminen ja rakentaminen. Uusien talojen rakentaminen on pysähtynyt lähes kokonaan. Ihmiset epäröivät ostaa taloja nyt, koska eivät tiedä, mikä hintataso on kahden vuoden kuluttua, kun heidän uusi kotinsa valmistuu, Olsen toteaa.