Koronapandemian ei olisi pitänyt olla yllätys. Olivathan muistissa vuoden 2009 sikainfluenssa, 1900-luvun puolivälin aasialainen ja hongkongilainen influenssa sekä 1918 alkanut espanjantauti. Esimerkiksi Maailman terveysjärjestö WHO oli varoittanut pandemian uhasta. Silti yritysten piti sopeutua uuteen maailmanjärjestykseen kesken juoksun.

– Futuristina uskon erityisesti tilastoihin ja dataan, mutta niiden lisäksi parhaat tulevaisuusopit saa historiasta, toteaa futuristi Elina Hiltunen.

Hiltunen on kauppatieteiden tohtori, diplomi-insinööri ja kirjailija. Talousmedia Forbes on listannut hänet yhdeksi maailman 50 johtavasta naisfuturistista.

Vaikka korona pisti kaiken sekaisin, Hiltusen mukaan Suomen talous on kestänyt yllättävän hyvin. Pandemian alussa vallinnut pelko oli pahempi kuin tilanne nyt.

– Olisin odottanut suurempaa lamaa, mutta sellaista ei ainakaan vielä ole nähty, Hiltunen toteaa.

Sen sijaan taloutta on elvytetty ja yritykset ovat nopealla aikataululla nykyaikaistaneet toimintamallejaan ja uudistaneet strategiaansa. Se on toiminut.

Aiemmin organisaatiot ovat keskittyneet Hiltusen mielestä jopa liikaa siihen, mitä omassa organisaatioissa ja toimialalla tapahtuu sen sijaan, että seuraisivat, mitä maailmalla tapahtuu. Sen on aika muuttua. Hiltunen kertoo, millaisia trendejä maailmalta yritysten tulisi nähdä vuonna 2022.

1. Kuluneesta vuodesta jäivät käteen innovaatiot ja kyberturvallisuus
Hiltunen arvelee, että vuonna 2022 nähdään konkursseja yrityksissä, jotka ovat sinnitelleet tähän saakka joten kuten, osa tukien voimin. Sen sijaan yhä enemmän vauhtia saavat organisaatiot, jotka ovat pystyneet kehittämään toimintatapojaan sekä keksineet uusia tuotteita, palveluita ja tapoja tehdä töitä.

– Korona oli yrityksille kriittinen muutu tai kuole -tilanne. Konseptit oli mietittävä uusiksi, mikä loi uusia innovaatioita. Jos kahvinkorvike ja Molotovin cocktail olivat sota-ajan innovaatioita, fine dining -ruoan kotiinkuljettaminen on esimerkki lukuisista korona-ajan innovaatioista.

Vuonna 2020 ja 2021 työpaikoilla siirryttiin yhä enemmän digitaalisiin viestintäkanaviin ja työtapoihin. Liikuntatunnit tehtiin kotona video-ohjauksen välityksellä, lääkärikäynnit hoidettiin etänä ja ruoka alettiin tilata verkkokaupasta. Teknologia on nyt kaikkialla.

Siksi Hiltusen mukaan yritysten pitäisi herätä kyberturvallisuustaitoihin. Kyberturvallisuuden puutteesta on jo ikäviä esimerkkejä, kuten psykoterapiakeskus Vastaamon tietomurto. Hiltusen mukaan kyberturvallisuuden merkitystä ei vielä täysin ymmärretä – ja toisaalta ulkopuoliset pääsevät yrityksiin helposti myös fyysisesti.

– Moneen yritykseen kävellään suoraan sisään sillä kikalla, että nuori nainen kantaa isoa pakettia ja odottaa, että joku avaa kohteliaasti oven.

Aiemmin organisaatiot ovat keskittyneet futuristi Elina Hiltusen mielestä liikaa siihen, mitä omalla toimialalla tapahtuu, eivätkä niinkään siihen, mitä maailmalla tapahtuu.

2. Ekologisuus ja vastuullisuus ovat kaiken lähtökohta
Koronan lisäksi yritysten pitäisi huomioida liiketoiminnassaan useita koko maailman lävistäviä megatrendejä. Suurimpana niistä Hiltunen nostaa esiin vastuullisuuden ja ekologisuuden. Ne pitäisi Hiltusen mukaan huomioida osana yrityksen kaikkea toimintaa.

– Enää ei voi jäädä miettimään, viitsisikö asialle tehdä jotain, vaan vastuullisuuden ja ekologisuuden on oltava kaiken lähtökohtia.

Myös kiertotalouden merkitys kasvaa. Yritysten tulisi käydä koko toimintansa läpi kiertotalouden näkökulmasta: miten tuotteiden käyttöikää saa parannettua, mitä materiaaleja käytetään ja mitä tuotteelle tapahtuu, kun se on tullut elinkaarensa päähän? Kiertotalous voi myös luoda uusia bisnesmalleja, jotka perustuvat esimerkiksi tuotteiden lainaamiseen tai korjaamiseen.

Hiltunen on kirjoittanut yhdessä Jarno Limnéllin ja Mikko Dufvan kanssa alkuvuodesta 2022 ilmestyvän kirjan Suomen tulevaisuus – Suuret kysymykset ja vastaukset. Kirjaa varten he teettivät tuhannelle nuorelle kyselytutkimuksen, jonka tuloksista paljastui, että nuorten suurin tulevaisuuden pelko liittyy ilmastonmuutokseen.

– Jos organisaatiot haluavat jatkossa työllistää nuoria ja tiedostavia ihmisiä, niiden on pakko mennä kohti hiilineutraaliutta tai jopa hiilinegatiivisuutta. Viherpesu ei kelpaa.

3. Arvoilla on väliä
Arvomaailman muutos entistä vihreämpään ja vastuullisempaan suuntaan on iso trendi, joka kytkeytyy moniin muihin ilmiöihin. Kuluttajat kaipaavat yrityksiltä läpinäkyvyyttä, vastuullisuutta ja ekologisuutta. Moni odottaa yritysten ottavan kantaa yhteiskunnallisiin aiheisiin. Siksi Burger Kingin mainoksissa viuhuu sateenkaarilippu ja Helsingin päärautatieaseman kivimiesten hauiksiin on ilmestynyt rokotteeseen viittaava laastari.

– Jos organisaatio ottaa väärällä tavalla kantaa, kuluttajat reagoivat myös siihen vahvasti. Tosin on hyvä muistaa, että kuluttajien arvot eivät ole yhtenäisiä, Hiltunen toteaa.

Arvomaailma linkittyy työn merkityksellisyyteen, josta Suomessakin puhutaan yhä enemmän. Työn halutaan tuovan tarkoitusta ja merkityksellisyyden kokemusta, mikä tarkoittaa, että työn ja työnantajan on oltava edes suunnilleen linjassa omien arvojen kanssa.

– Maslow’n tarvehierarkia on jonkin verran parjattu psykologinen teoria, mutta mielestäni se kuvaa yhteiskuntaa hyvin: Kun perustarpeet on tyydytetty, ihminen alkaa miettiä kaiken tarkoitusta. Silloin nousee esiin kysymyksiä myös työn merkityksestä.

4. Työvoima vanhenee ja sen diversiteetti kasvaa
Vuosi 2022 kasvattaa taas piirun verran toista näkyvissä olevaa megatrendiä, väestön ikääntymistä, erityisesti Suomessa. Euroopan unionissa 65-vuotiaiden tai sitä vanhempien osuus koko väestöstä on suurin Suomen lisäksi Italiassa, Kreikassa ja Portugalissa.

Väestön ikääntymisen seurauksena työvoimapula pahenee entisestään ja työelämän on muututtava esteettömäksi kaikille, myös ikääntyneille. Työntekijän kannalta pitkä työura vaatii jatkuvaa oppimista ja kouluttautumista.

Ulkomainen työvoima ja pidemmät työurat tekevät työelämästä aiempaa monimuotoisempaa. Työnantajalle tämä tarkoittaa sitä, että sen on otettava huomioon työntekijöiden erilaiset tarpeet, oli kyseessä sitten vaikkapa rukoushuoneen rakentaminen työntekijöiden käyttöön.

5. Jaksaminen on koetuksella
On selvää, että jotkin työpaikat ovat henkisesti kuormittavampia kuin toiset. Silti työuupumus on kasvussa yleisesti. Vuonna 2011 julkaistun Terveys-tutkimuksen mukaan neljäsosa kaikista työntekijöistä koki uupumusta työssään. Tilastokeskuksen vuoden 2018 tutkimus kertoo, että 15 prosenttia palkansaajista koki vakavan työuupumuksen selväksi vaaraksi työssään. Vakavan työuupumuksen vaara koettiin suurimmaksi erityisasiantuntijoiden työssä sekä naisvaltaisilla aloilla.

Ihmiset ovat yritysten suurin voimavara. Siksi yritysten pitää kyetä vaalimaan työntekijöidensä jaksamista.

– Burn out on varsinkin asiantuntijatyötä tekevien yleinen työtapaturma, Hiltunen sanoo.

Korona on puolestaan vain korostanut mielenterveysongelmia. Yritysten tehtäväksi jää miettiä, miten heidän työntekijänsä eivät uuvu ja miten autetaan niitä, jotka ovat jo uupuneet.

6. Eläintuotannon suosio hiipuu
Uudet trendit muovaavat maailmaa, mutta jääkö jokin taakse?

– Ilmiöt kiertävät usein kehää. Vaikka jonkin asian suosio hiipuu, maailman tapahtumat saattavat nostaa sen uudelleen pintaan. Niin kävi käsillä tekemiselle koronan myötä, Hiltunen huomauttaa.

Hiltunen nostaa esiin yhden laskevan trendin: eläintuotannon suosio hiipuu. Aihe liittyy esimerkiksi lihantuotannon ilmastovaikutuksiin että tuotannon vastuullisuuteen. Sitä vastoin kasvisruoan suosio kasvaa. Viimeisimpänä Helsingin kaupunki ilmoitti tarjoavansa tilaisuuksissaan sesongin mukaista kasvisruokaa tai vastuullisesti pyydettyä lähikalaa.

Ilmastokriisi ei ole ainoa syy eläintuotannon saamaan kritiikkiin. Myös zoonoosit, eli eläimistä ihmisiin tarttuvat taudit, muodostavat merkittävän uhan ihmiskunnalle.

– Korona on lisännyt ymmärrystä siitä, että mitä enemmän käytämme eläintuotantoa, sitä suurempi pandemian riski.