Napauta, vilauta, hipaise, pyyhkäise. Ostosten maksaminen hoituu nopeasti, lähes huomaamatta. Kolikot ja setelit ovat vaihtuneet laitteita, alustoja ja sovelluksia hyödyntäviin maksutapoihin. Raha vaihtaa omistajaa yhä näkymättömämmin.

Aalto-yliopiston vanhemman tutkijan Lasse Mitrosen mukaan rahan arvo on uusien maksutapojen ja rahan digitalisoitumisen myötä hämärtynyt.

– Uudenlainen maksuympäristö vaatii kuluttajilta uudenlaista talouslukutaitoa. Kun raha ei ole enää näkyvää ja käsin kosketeltavaa, sitä on vaikeampi kontrolloida. Maksaminen on siten toisaalta yhä helpompaa ja turvallisempaa, toisaalta monimutkaisempaa.

Kun maksaminen käy huomaamatta, hämärtyy helposti käsitys siitä, mihin rahaa kuluu. Mitronen kertookin, että maksamisen muutokset näkyvät jo kulutuskäyttäytymisessä.

Kun maksaminen käy huomaamatta, hämärtyy helposti käsitys siitä, mihin rahaa kuluu.

– Tutkimuksissa on havaittu, että näkymätön raha kannustaa huolettomampaan kulutuskäyttäytymiseen. Heräteostosten tekeminen lisääntyy, ja niihin käytetyt summat kasvavat.

Aalto-yliopiston vanhemman tutkijan Lasse Mitrosen mukaan kuluttajilta vaaditaan tänä päivänä uudenlaisia talouslukutaitoja.

Maksaminen pirstaloituu
Finanssialan mukaan käteistä käyttää enää yhdeksän prosenttia suomalaisista, kun vielä kaksi vuotta sitten osuus oli 17 prosenttia. Mitronen uskoo, että mobiilimaksaminen kirii pikkuhiljaa korttimaksamisen rinnalle.

– Ihmisten käyttäytyminen muuttuu aina vähän hitaammin, kuin mitä teknologia mahdollistaisi. Pandemia-aika on kuitenkin vauhdittanut kontaktitonta lähi- ja mobiilimaksamista.

Ihmisten käyttäytyminen muuttuu aina vähän hitaammin, kuin mitä teknologia mahdollistaisi.

Uusia maksutapoja tulee markkinoille jatkuvasti, eikä mobiilimaksamisesta ole pitkä matka kasvojen tai sormen tunnistukseen perustuvaan biometriseen maksamiseen. Kuluttaminen on siirtymässä yhä voimallisemmin verkkoon, jossa maksamista helpottavat erilaiset laskupalvelut. Tulevaisuuden maksamiselle tunnusomaista onkin pirstaloituminen.

– Uusia palveluita ja maksusovelluksia tulee saataville jatkuvalla syötöllä, ja kuluttajien ja kauppojen vaihtoehdot lisääntyvät. Toimijoiden välinen kilpailu vauhdittaa kehitystä entisestään, Mitronen tiivistää.

Oman ja velkarahan suhde hämärtyy
Digitaalisessa maailmassa rahan arvon hahmottaminen vaikeutuu. Toronton yliopiston markkinoinnin apulaisprofessorin Avni M. Shahin tekemän tutkimuksen mukaan käteisellä maksavat kuluttajat tuntevat ostoksensa arvokkaammiksi kuin kortilla maksavat. Fyysisen rahan katoaminen maksutapahtumasta saattaakin vähentää koko kulutustapahtuman tuottamaa tyytyväisyyttä.

Verkko-ostosten ja mobiilimaksujen aikakaudella rahaa on helppo saada tilille lisää impulsiivisesti ja nopeasti.

Mitronen huomauttaa, että samalla hämärtyy oman ja velkarahan suhde. Verkko-ostosten ja mobiilimaksujen aikakaudella rahaa on helppo saada tilille lisää impulsiivisesti ja nopeasti, vain muutamalla klikkauksella.

– Monissa palveluissa lainaa tarjotaan näkyvästi maksutapahtuman yhteydessä. Kylkiäisenä saattaa tulla ehkä uusi luottokortti ja siihen liittyvät kulut, mutta sitä ei mietitä maksuhetkellä.

Suomalaisten maksuhäiriömerkinnät ovat olleet kasvussa jo vuosia. Yli 400 000 maksuhäiriömerkintää ja ylivelkaantuminen herättävät huolta talousosaamisesta.

– Kuluttajan maailma on muuttunut hyvin paljon verrattuna vaikkapa kymmenen vuoden takaiseen. Nykymaailmassa kuluttajilta vaaditaan talouslukutaitoa ihan eri tavalla, Mitronen sanoo.

Koulujen talousopetusta on lisätty, ja parhaillaan suunnitellaan kansallisten taloudellisen lukutaidon parantamiseen tähtäävien hankkeiden parempaa koordinaatiota.

Kun ostaminen ja maksaminen on entistä helpompaa, kuluttajan vastuu omasta taloudestaan kasvaa.

Osaltaan rahan ja maksamisen digitalisoituminen voi tukea taloudellista lukutaitoa ja talouden hallintaa. Verkkopankista tilisaldon tarkastaa näppärästi maksamisen yhteydessä, ja tarjolla on useita sovelluksia, jotka auttavat kuluttajaa seuraamaan omaa rahankäyttöään. Sekä palveluiden että uusien maksutapojen käyttö edellyttää kuitenkin teknologisia valmiuksia, muistuttaa Mitronen.

– Joillekin kuluttajaryhmille, kuten ikä-ihmisille, maksaminen ja oman talouden hallinta saattavat mennä vaikeaksi, jos palveluita kehitetään täysin teknologia edellä. Toivottavasti kehityksessä pysyy jatkossakin mukana käyttäjäkokemuksen näkökulma.

Lue myös: Näkymätön raha teki kuluttamisesta kiusallisen helppoa