Talous on avautunut ja elpyy, mikä kiihdyttää inflaatiota. Euroalueen inflaatiovauhti kiihtyi lokakuussa 4,1 prosenttiin, voimakkaimmilleen sitten vuoden 2008.

Hintojen nousu on vauhdittunut Suomessa verrattuna paitsi vuoden takaiseen, jolloin pandemia aiheutti hetkellisesti jopa deflaatiota, mutta myös tilanteeseen ennen pandemiaa.

Helsinki Graduate School of Economicsin (GSE) makrotaloustieteen professorin Niku Määttäsen mukaan ei ole syytä paniikkiin. Päinvastoin. Inflaation kohtuullinen kiihtyminen on jopa toivottavaa. Inflaatio on pitkään ollut euroalueella liian matala, ja lähivuosia koskevat inflaatio-odotukset alkavat vasta nyt lähestyä Euroopan keskuspankin kahden prosentin tavoitetta.

– Olemme olleet oikeastaan finanssikriisistä (2007–2009) lähtien tilanteessa, jossa inflaatio on ollut alle keskuspankin tavoitteen. Samaan aikaan nimelliskorot ovat olleet lähellä nollaa, eivätkä keskuspankit ole voineet laskea ohjauskorkoja, Määttänen taustoittaa.

Määttäsen mukaan tämä on tarkoittanut sitä, että rahapolitiikkaa ei ole voitu ohjailla perinteiseen tapaan keskuspankkikorkoja säätelemällä, vaan siihen on jouduttu puuttumaan epätavanomaisella rahapolitiikalla, kuten valtionlainaostoilla.

Kohtuullinen inflaation kiihtyminen on hyvä asia.

– Kaiken kaikkiaan pidän hintojen nousua merkkinä talouden elpymisestä, joskin taustalla on myös pandemiasta aiheutuneita tuotantohäiriöitä. Inflaation maltillinen kiihtyminen tukee osaltaan talouden elpymistä, sillä se on laskenut reaalikorkoa, eli korkoa, josta on poistettu inflaation vaikutus.

Helsinki GSE:n makrotaloustieteen professori Niku Määttänen ei usko, että inflaatio olisi toistaiseksi kiihtymässä euroalueella niin merkittävästi, että rahapolitiikkaa täytyisi kiristää.

Inflaatio syö osan lainasta
Asuntovelallisen näkökulmasta inflaation kiihtyminen saattaa herättää huolta korkotason noususta. Korkotaso on ollut euroalueella pitkään erittäin matalalla. Moni on voinut esimerkiksi lyhentää asuntolainaa tilanteessa, jossa pohjakorko on ollut jopa negatiivinen, eikä siitä ole tarvinnut siksi juuri välittää.

Pankkien perimät korot ovat kuitenkin edelleen hyvin alhaalla. Määttänen pitää epätodennäköisenä, että korkotaso lähtisi tulevan vuodenkaan aikana äkillisesti nousuun. Inflaation kiihtyminen on asuntovelalliselle pikemmin hyvä uutinen.

Määttänen pitää epätodennäköisenä, että korkotaso lähtisi vuoden aikana äkillisesti nousuun.

– Juuri nyt asuntolaina tulee vielä edullisemmaksi kuin ennen pandemiaa. Kun ohjauskorot ovat olleet suurin piirtein nollassa ja pysyvät siinä ainakin toistaiseksi, ja samalla inflaatio kiihtyy, tarkoittaa se käytännössä, että inflaatio syö osan asuntolainasta. Nimellispalkat kuitenkin yleensä nousevat inflaation myötä.

Yritysten velkarahoituksen hinnan kannalta inflaation pieni kiihtyminen on Määttäsen mukaan ainakin toistaiseksi hyvä asia. Vielä inflaatio ei ole niin korkea tai vaihteleva, että se vaikeuttaisi merkittävästi yritysten taloudellista päätöksentekoa. Sen sijaan inflaatio syö nyt osan myös yritysten velasta.

– Kun korot ovat suhteellisen matalalla, yritysten velkarahoituksesta on inflaation myötä tullut entistä edullisempaa.

Mitä jos inflaatio kiihtyy pysyvästi?
Määttäsen mukaan olennaista on, onko inflaatiopaineiden kasvu pysyvää vai väliaikaista. Jos inflaatio näyttää nousevan pysyvämmin yli keskuspankin kahden prosentin tavoitteen, keskuspankki joutuu kiristämään rahapolitiikkaa ja nostamaan nimelliskorkoja inflaation kiihtymistä enemmän, jotta reaalikoron nousu hillitsisi kulutusta ja investointeja.

– Inflaatio-odotukset ovat euroalueella nousseet vähän pidemmäksi aikaa, mutta eivät yli EKP:n tavoitteen. Siksi keskuspankin ei tarvitse kiristää rahapolitiikkaa ainakaan kovin nopeasti.

Inflaatio-odotukset ovat euroalueella nousseet vähän pidemmäksi aikaa, mutta eivät yli EKP:n tavoitteen.

Yhdysvalloissa tilanne eroaa euroalueesta, sillä siellä inflaation kiihtyminen on selvästi voimakkaampaa.

– Yhdysvalloissa on varmasti paineita kiristää rahapolitiikkaa näillä näkymin aika pian. Siellä toteutunut inflaatio on jo viittä prosenttia, ja myös pidemmän aikavälin inflaatio-odotukset näyttävät rahoitusmarkkinoilta saaduntiedon perusteella nousseen selvästi, Määttänen sanoo.

Tilanne voi toki muuttua euroalueellakin. Inflaatiopaineiden pysyvämpi voimistuminen johtaisi ennen pitkää sekä nimellis- että reaalikorkojen nousuun, mikä puolestaan saattaisi ajaa velkaantuneita yrityksiä tai valtioita vaikeuksiin ja aiheuttaa tappioita monille sijoittajille.

– Inflaation ennustaminen on vaikeaa, eikä kukaan tiedä tarkkaan, mistä kaikesta se johtuu. Jotain voidaan kuitenkin päätellä markkinoita ja hintojen kehitystä seuraamalla, enkä usko, että reaalikorko on pomppaamassa äkillisesti. Toki pitkällä aikajänteellä talouden rakenteet ja maailma voivat muuttua. Nykyinen matalan korkotason aikakausi tuskin kestää ikuisesti, Määttänen sanoo.