Epävakaasta taloustilanteesta huolimatta yritysten tilanne näyttää yllättävän tasaiselta, osoittaa syksyn 2022 Lowell Analyysi.

Yritysten maksukyky on pysynyt entisellään ja velkamäärä palannut koronapandemiaa edeltävälle tasolle. Konkurssien määrä on tavallisella tasolla, pitkällä aikavälillä jopa laskussa. Yritykset ovat koronan jäljiltä kohtalaisen hyvässä kunnossa, mutta mitä tulevat kuukaudet tuovat tullessaan?

– Energiakriisi ja kustannusten kasvu huonontavat varmasti tilannetta, mutta vielä ei tiedetä, kuinka paljon, arvioi sosiologian professori, kulutus- ja taloustutkija Terhi-Anna Wilska Jyväskylän yliopistosta.

Wilska arvioi, että yritysten taloustilanne kurjistuu todennäköisesti myös Suomessa. Monissa muissa maissa tilanne on jo melko kriittinen.

– Yritysten tilanne riippuu siitä, alkaako energiakriisi ratketa, loppuuko Ukrainan sota ja miten energian saatavuudelle ja hinnalle kaiken kaikkiaan käy.

Jos energiakriisi jatkuu, Wilska uskoo sen kasvattavan yritysten maksuvaikeuksia. Vaikka energiaintensiiviset toimialat kärsivät energiakriisistä eniten, Wilska ei usko minkään toimialan selviävät täysin iskutta.

Vähintään kuluttajien ostovoiman pieneneminen vähentää kaikkea kuluttajien ylimääräiseksi katsomaa kuluttamista. Esimerkiksi kodinelektroniikkaa ostetaan jo aiempaa vähemmän, isoja hankintoja siirretään ja ruokamenoissa säästetään.

Energiakriisi ja inflaatio eivät kuitenkaan iske yritysten talouteen heti, vaan nakertavat sitä vähitellen. Wilskan mukaan tulevaisuuden kannalta ratkaisevaa on se, millä tasolla työllisyys ja kulutuskysyntä pysyvät.

Kuluttajien kokonaisvelka on kasvussa
Lowellin dataan perustuvan analyysin mukaan kuluttajien kokonaisvelka on lähes puolitoistakertainen verrattuna vuoteen 2018. Wilska ei olisi velan kasvusta erityisen huolissaan, sillä kokonaisvelan määrä ei kerro kuluttajien omaisuudesta. Suomalaisilla on yhä enemmän asuntolainaa, koska asumisen taso on noussut.

– Jos kuluttajilla on paljon velkaa ja korot nousevat, se on tottakai ongelma, joka koskettaa kaikkia velallisia. Tämänhetkinen velka on kehittynyt matalien korkojen aikana, eivätkä kuluttajat ota nyt samalla tavalla uutta velkaa.

Kun kuluttajat menettävät työpaikkoja, se toden teolla heikentää maksukykyä.

Inflaation ennustetaan hidastuvan, mutta on hämärän peitossa, kuinka huonoksi tilanne ehtii ennen sitä kehittyä. Taloustieteilijät ovat yksimielisiä siitä, että edessä on taantuma, mutta ei syvää lamaa, jossa yrityksiä alkaa mennä suurin määrin konkurssiin.

– Se heijastuu kuluttajiin siten, että kun kuluttajat menettävät työpaikkoja, se toden teolla heikentää maksukykyä.

Syksyn 2022 Lowell Analyysi osoittaa, että yritysten ja kuluttajien tilanne on nyt melko vakaa, mutta miten käy jatkossa?

Elämänvaiheen muutos lisää suomalaisten velkaantumista
Alle 35-vuotiaiden ja yli 70-vuotiaiden perintätapausten määrä on jatkanut Lowell Analyysin mukaan kasvuaan. Wilskan mukaan ikäryhmien velkaantumista selittää niitä yhdistävä elämänvaiheen muutos.

Nuorten aikuisten kukkaroa rasittavat esimerkiksi kodin perustamiseen liittyvät kustannukset, matalat tulot ja vaikeudet työllistyä. Omaa kulutusta voi olla vaikea sopeuttaa tulotasoon.

– Nuoruus on pidentynyt, ja vakiintuminen on siirtynyt myöhemmäksi. 35-vuotiaiden sukupolven tulokehitys on heikompaa kuin aiemmilla sukupolvilla. Velkaantumisen taustalla voi olla halua näyttää, että varaa on, vaikka ei selviäkään kaikista menoista, Wilska kertoo.

Velkaantumisen taustalla voi olla halua näyttää, että varaa on, vaikka ei selviäkään kaikista menoista.

Eläkeikäisten perintätapausten kasvu kielii elämänvaiheen muutoksen lisäksi sukupolven muutoksesta. Nyt 65–80 -vuotiaat suuret ikäluokat eivät ole yhtä nuukia kuin ennen sotia syntyneet. Sen sijaan he ovat tottuneita kulutusyhteiskuntaan. Heillä on ollut hyvät tulot ja suurella osalla on myös hyvät eläkkeet, mikä näkyy Wilskan mukaan myös kulutusasenteissa.

– Säästäväisten ikääntyneiden stereotypia ei toimi enää. Perintätapausten kasvu kertoo myös varautumattomuudesta eläkkeen tulotasoon.

Tuoko joulu velkapommin vai pelastaako kuluttaminen yritykset?
Kuluttajien varovaisuus herättää Wilskan mukaan ajatuksia. Joulu on yleensä vuoden suurin kulutusjuhla, mutta nyt nähtäväksi jää, aiheuttaako joulu kuluttajien velkaantumista vai kärsivätkö yritykset asiakaskadosta.

Suurta velkapommia ei ehkä ole tulossa, mutta kuluttajien heikko usko taloudelliseen tilanteeseensa ja varovainen kuluttaminen eivät Wilskan mielestä auta talouden elpymistä. Kun kaikki vähentävät kuluttamista, syntyy itseään ruokkiva kehä, ja yritykset kärsivät.

– En pidä sitä välttämättä hyvänä asiana, jos nyt opitaan olemaan “suu säkkiä myöten”, koska se ei ole kansantaloudelle hyvä asia. Taantumassa ongelma on se, että myös ne, joiden ei tarvitsisi, hillitsevät kuluttamistaan.