Kriisinsietokyky paranee osaavan luotonhallinnan ansiosta
Luotonhallinnan avulla yritys pystyy varautumaan äkillisiin muutoksiin, niin normaali- kuin poikkeusoloissakin. Paluu kasvu-uralle tapahtuu hyvän liikeidean ja luottamuksen voimin.
Koronavuosi korosti entisestään, miksi kehittyneiden luottopäätösten tukena tulisi käyttää maksukäyttäytymisestä kertyvää dataa. Luottorekisterien tiedot saattavat olla kuukausia myöhässä, eivätkä vaikkapa pandemiaa edeltävät maksutiedot kuvaa yrityksen todellista tilannetta. Reaaliaikainen tieto kertoo sen sijaan yrityksen sen hetkisen maksukyvyn.
Lowellin ja Perheyritysten liiton asiantuntijat loivat katsauksen suomalaisyritysten luotonhallintaan. Lowellin toimitusjohtaja Juho Ylisen, varatoimitusjohtaja Seppo Lahtisen ja Perheyritysten liiton toimitusjohtaja Auli Hännisen mukaan yritykset voivat varmistaa kilpailukyvyn kriisissä ja sen jälkeen avoimuudella. Liiketoiminnassa on poikkeusaikanakin tärkeä pysyä optimistisena ja ajan tasalla omasta ja asiakkaiden tilanteesta.
Vastuullinen luotonanto huomioi molemmat osapuolet
Yrityksissä ei ole varauduttu isoihin maailmanlaajuisiin mullistuksiin, kuten pandemioihin. Arjen liiketoiminnan pyörittämisen kannalta sellaisen vaatiminen olisikin kohtuutonta. Silti, poikkeusaika tai ei, luotonhallintaan panostamalla yritys voi vaikuttaa kriisinsietokykyynsä. Ennakointityön laajuus yrityksissä vaihtelee.
Poikkeusaika tai ei, luotonhallintaan panostamalla yritys voi vaikuttaa kriisinsietokykyynsä.
– Suurimmilla yrityksillä on usein maininta kulkutaudeista liiketoiminnan jatkuvuussuunnitelmissaan, mutta varmasti harva ajatteli, että suunnitelman tähän kohtaan pitäisi palata. Vaikka pk-yrityksiltä on ehkä liikaa vaatia varautumista koronan kaltaisiin pandemioihin, luottokaupassa pitäisi aina varautua siihen, ettei asiakas maksakaan ajallaan, Lahtinen huomauttaa.
Yritysten välinen kauppa perustuu luotolla myymiseen. Tuotteet ja palvelut liikkuvat yrityksestä toiseen ennen laskun maksamista. Kun luottopäätös on tehty, yritykset luottavat maksujen kotiutumiseen.
Yrityksen koko vaikuttaa maksuennusteiden laatimiseen, maksuaikataulussa pysymiseen ja perintätoimenpiteisiin ryhtymiseen. Laskujen nopea maksaminen hyödyttäisi asiantuntijoiden mukaan kaikkia.
Isojen vakavaraisten yritysten kanssa luottotappioriski on pieni, mutta maksut saattavat kotiutua hitaasti. Lahtisen mukaan isoissa yrityksissä tehdään huolellista arviointia ennen luottopäätöksen tekemistä. Jostain syystä seurantaa ei kuitenkaan aina tehdä yhä pitkäjänteisesti, mikä altistaa riskeille.
– Pienet yritykset eivät välttämättä halua laittaa isoja asiakkaitaan perintään. Isommat puolestaan saattavat sanella maksuehdot ja pitää pieniä yrityksiä pankkina, Lahtinen luonnehtii.
Perheyritysten liitossa tunnetaan luottokaupan molemmat puolet. Hännisen mukaan järjestelmä toimii, kun yrityksillä on mahdollisuus periä saataviaan ja kun kaikki tuntevat reilut pelisäännöt. Tärkeintä on olla aktiivinen, jos oman yrityksen tai asiakkaan maksukyky heikkenee.
Tarvitaan avoimuutta, aikaista reagointia ja yhteydenottoa velkojaan. Tärkeää on nähdä hankalan tilanteen yli.
– Tarvitaan avoimuutta, aikaista reagointia ja yhteydenottoa velkojaan. Tärkeää on nähdä hankalan tilanteen yli, Hänninen sanoo.
Myös Lowellilla kannustetaan aktiiviseen maksuvaikeuksien selvittelyyn ja ratkaisujen löytämiseen.
– Vastuullisesti toimivia yrityksiä yhdistää oikein toimimisen kulttuuri. Joskus vastuullisinta on myöntää luottoa, joskus jättää myöntämättä, Ylinen summaa.
Vastuullinen luotonhallinta huomioi sekä myyjän että asiakkaan tilanteen.
Yritystuet pitivät yrityksiä jaloillaan
Korona ei ole vaikuttanut yrityksiin samalla mitalla. Ylisen mukaan maksuaikojen pidennyksillä ja muilla tuilla on ollut merkitystä erityisesti niille yrityksille, jotka olivat elinkelpoisia ennen koronaa, mutta joiden liiketoimintaan se toi äkkipysähdyksen. Vuoden 2020 loppupuolella joustoja myönnettiin vähemmän, sillä joustot hankaloittivat myös luotonantajien, kuten vuokranantajien, tilannetta.
– Aika näyttää, olivatko joustot riittävät, Ylinen toteaa.
Hännisen mukaan koronatuilla oli oleellinen vaikutus yritysten selviytymiseen, ja valtion rooli on jatkossakin suuri kustannustukien jakamisessa. Ehtojen pitää kohdistua erityisesti koronasta kärsineisiin ja toimitiloista riippuvaisiin toimialoihin ja yrityksiin. Esimerkiksi vuokranmaksuun kohdistuvat tuet ja joustot ovat konkreettisia apuja.
Hänninen lisää, että tukien tarpeellisuutta olisi syytä arvioida keväällä uudestaan. Koronan alkuvaiheen vaikutukset teollisuuteen olivat pienet, sillä monessa alan yrityksessä tilauskanta kantoi pitkälle. Koronatilanteen pitkittyessä katseet kohdistuvat muualle Eurooppaan: elpymisen etenemistahti vientimaissa vaikuttaa teollisuusyrityksiin Suomessa.
Poikkeuksellinen vuoden jälkeen vuoteen 2021 suunnataan toiveikkaasti. Rokottamisen aloittaminen antaa merkkejä pandemian päättymisestä myös Suomessa.
– Normaaliin päiväjärjestykseen palaamiseen, investointeihin ja kasvuun tarvitaan toimivaa luotonantoa ja luottokauppaa. Investointeja ei tehdä kassasta, vaan siihen tarvitaan luotonantajia, selventää Lahtinen.
Tavalliseen päiväjärjestestykseen paluuseen vaikuttaa kuitenkin se, miten yritys on ylipäätään selviytynyt poikkeusoloista. Hänninen muistuttaa, että yritysten menestymisessä koronan keskellä on ollut suuriakin eroja toimialojen välillä ja jopa toimialojen sisällä. Kaikki eivät ponnista uuteen kasvuun samalta viivalta, mutta samaan aikaan yritysten keinot päästä uuteen normaaliin ovat yhteiset.
– Jokaisen kriisin jälkeen osa selviytyy voittajana. Selviytymisessä korostuu hyvä riskienhallinta, Ylinen toteaa.
Nyt yrityksissä mietitään, millaisia pysyviä muutoksia omaan toimintaan kannattaa tehdä.
Kassan seuraaminen ja luotonhallinnan kehittäminen ovat osa yritysten arkea.
Perheyritysten liiton Hänninen ennakoi, että koronan jäljiltä voi löytyä yllättäviäkin voittajia.
– Loppujen lopuksi kyse on hyvästä liikeideasta. Koronan aikana jaetaan markkinaa uudelleen. Kehittäminen on hankalaa, jos kassassa ei ole yhtään rahaa. Silti tiukassa tilanteessa pitää katsoa myös tulevaisuuteen.
Lowell ja Perheyritysten liitto: Muistilista luotonhallinnan kehittämiseen
-
- Hyödynnä kattavasti maksutietoa asiakkaan luottokelpoisuuden arvioinnissa. Riskienhallinnan näkökulmasta mahdollisimman tuore maksudata on hyödyllisintä. Jos tuoreet tiedot osoittavat, että asiakkaalla on maksukykyä, asiakkaalle kannattaa myydä.
- Pyri dialogiin asiakkaiden kanssa. Kysy asiakkailta suoraan, onko heidän tilanteensa muuttunut ja jos on, miten.
- Ole yhteydenotoissa johdonmukainen. Soita siis myös asiakkaille, jotka ovat vähemmän tuttuja. Tarvittaessa voit käyttää ammattilaisia apuna.
- Asiakassuhdetta ei aina tarvitse katkaista, mutta muutoksia kannattaa seurata ja mukautua niihin.
- Jos oma maksukyky heikkenee, ole ajoissa yhteydessä velkojaan, kuten pankkiin tai vuokranantajaan.
- Luo suunnitelma, joka ulottuu koronan yli. Investoi mahdollisuuksien mukaan uuden kehittämiseen.