Kuluttajien velkamäärän kasvu Lowellilla on ollut nopeaa, ilmenee viimeisimmästä Lowell Analyysistä. Yksittäisellä kuluttajalla on lähes puolitoistakertaa niin paljon velkaa kuin vuoden 2017 alussa.

Havainto tukee tilastoja maksuhäiriömerkintöjen sekä ulosottovelan määrän kasvusta Suomessa. Esimerkiksi Asiakastiedon mukaan yksittäisten maksuhäiriömerkintöjen määrä kasvoi viime vuonna 20 prosentilla. Jo noin 380 000 suomalaisella on maksuhäiriömerkintä. 

Yritysten täytyy olla entistäkin valppaampia myydessään luotolla.

– Muutos velkaantumisessa on tapahtunut nopeasti. Se, miten ihmiset käyttävät rahaa ja säästävät ja miten rahaa ylipäätään ajatellaan, on murroksessa. Yritysten täytyy olla entistäkin valppaampia myydessään luotolla, sanoo Lowellin Business Development manager Tiina Mikkola. 

Heikentynyt maksukyky näkyy yritysten kasvavina luottotappioina
Velkamäärän kasvu vaikuttaa suoraan kuluttajan maksukykyyn, mutta myös maksujen kotiutumiseen laskuttavan yrityksen näkökulmasta. 

– Maksuaika kuluttajaa kohden voi olla pidempi, kun maksusuorituksia jaetaan useamman velkojan kesken tai yksittäiset velat ovat suurempia, Mikkola sanoo.

Luottotappioriski kasvaa, kun kuluttajien maksukyky heikkenee.

Myös perintään siirtyvien laskujen maksu hidastuu ja luottotappioriski kasvaa, kun kuluttajien maksukyky heikkenee.

Mikkolan mukaan riskejä voi minimoida parhaiten hankkimalla asiakkaista mahdollisimman paljon tietoa luottopäätösten taustalle. Lisäksi oma luottopolitiikka – eli toimintamalli, joka määrittää, mitä myydään luotolla, millaisilla maksuehdoilla ja kenelle – kannattaa käydä säännöllisesti läpi.

– Luotonmyöntö on se hetki, kun luottoriskin suuruuteen voidaan eniten vaikuttaa. 

Kun kuluttajan maksukyky heikkenee, luottotappioriskit kasvavat. Yritysten täytyy nyt olla entistäkin valppaampia luotolla myydessään, Tiina Mikkola toteaa.

Suurin osa haluaa maksaa laskut ajoissa
Maksuhäiriömerkintä on yksi yleisimmistä luottopäätökseen vaikuttavista tekijöistä. Kuluttajan todellisen maksukyvyn arvioimiseksi tarvitaan kuitenkin myös muita työkaluja. 

Suuri osa maksuhäiriömerkinnän saaneista ihmisistä on halukkaita ja motivoituneita maksajia.

– Maksuhäiriömerkintä tulee viiveellä. Kuluttajan velkamäärä on voinut lähteä kasvuun jo ennen sitä, eikä maksuhäiriömerkintä siten ole paras indikaatio kuluttajan todellisesta maksukyvystä, Mikkola sanoo.

Hän muistuttaa, että suuri osa maksuhäiriömerkinnän saaneista ihmisistä on myös halukkaita ja motivoituneita maksajia.

– Kuluttaja-asiakkaiden maksukyvyn arviointi ei ole ihan yksinkertaista. Ajoittain tuntuu, että on taitolaji tietää, kuka tarvitsee maksamiseen vain hieman joustoa, ja kenellä varaa ei oikeasti ole. 

Mikkola muistuttaa myös, että asiakastiedot kannattaa pitää ajan tasalla ja pyrkiä kasvattamaan verkkolaskujen määrää, sillä e-lasku löytää varmasti perille ja saavuttaa kuluttajan paperilaskua nopeammin. Lowell Analyysin mukaan se myös tulee maksetuksi kaksi kertaa paperilaskua todennäköisemmin. 

Velkaantumisen hillintään pyritään löytämään uusia keinoja 
Luoton saaminen on muuttunut nopeassa ajassa, mikä on Mikkolan mukaan myös vaikuttanut kuluttajien kokonaisvelkamäärän kasvuun. Kotitalouksille myönnetään esimerkiksi entistä enemmän kulutusluottoja, jotka aiheuttavat myös velkaongelmia yhä enemmän. Kulutusluottojen korkoa rajoittava lakimuutos tuli voimaan syksyllä 2019. 

– Uskoisin, että lakimuutoksella tulee olemaan vaikutusta ihmisten kokonaisvelkamäärään ja siihen sillä pyritäänkin. Meillä vaikutukset näkyvät  vähän viiveellä. Nyt onkin kiinnostava seurata, minkälaisia kokonaisvaikutuksia lakimuutoksella on kuluttajien maksukäyttäytymiseen. 

Kahdesti vuodessa julkaistava Lowell Analyysi perustuu Lowellin omaan tietokantaan ja siinä esitetyt tilastot kuvaavat kuluttaja-asiakkaiden maksukäyttäytymisen muutosta Lowellilla. Analyysissä on kuvattu kuluttajan maksamista ennen ja jälkeen laskun erääntymisen. Ennen erääntymistä on tarkasteltu laskutuskanavan vaikutusta laskun maksamiseen.