Lowellin lakimies Marjo Suominen kertoo, millaisessa tilanteessa yrityksen kannattaa hakeutua yrityssaneeraukseen, milloin edessä on konkurssi ja mitä kumpikin tarkoittaa velkojille, yrityksen sidosryhmille ja asiakkaille.

Miten yrityssaneeraus eroaa konkurssista?
Yrityssaneeraus on lakisääteinen velkajärjestely, johon yritys hakeutuu yleensä itse. Siinä tilapäisesti maksukyvyttömän yrityksen liiketoimintaa ja velkoja järjestellään niin, että maksukyvyttömyys poistuu ja yritys pystyy jatkamaan toimintaansa.

Konkurssissa yrityksen toiminta puolestaan lakkaa ja yrityksen koko omaisuus käytetään velkojen maksuun. Velkoja voi hakea yritystä konkurssiin tekemällä tuomioistuimelle konkurssihakemuksen, jos tällä on riidaton ja selvä saatava, ja velallisyritys on muutoin kuin tilapäisesti kyvytön maksamaan velkojaan. Myös yritys itse voi hakea konkurssia.

– Yrityksen kannalta kysymys yrityssaneerauksen ja konkurssin välillä on selvä: jatkuuko yrityksen toiminta vai päättyykö se? Yleensä yritys haluaa pysyä hengissä ja hakeutuu siksi yrityssaneeraukseen, Suominen sanoo.

Milloin hakeutua yrityssaneeraukseen, entä konkurssiin?
Suomisen mukaan olennaista yrityssaneeraukseen pääsylle on se, onko yrityksen toimintaa mahdollista saada kannattavaksi, eli onko se saneerauskelpoinen.

– Vaikka yritys ei kykene suoriutumaan kaikista veloistaan, yritystoiminta on niin kannattavaa, että sitä kannattaa jatkaa. Yleensä tällainen yritys nauttii velkojien luottamusta ja pankki saattaa olla valmis rahoittamaan yritystä saneerausohjelman aikana.

Usein saneerauskelpoinen yritys on esimerkiksi tuottanut kaikkina toimintavuosinaan voittoa, mutta on joutunut olosuhteiden takia tilapäisiin maksuvaikeuksiin. Yrityksellä on velkojien luotto siitä, että se maksaa kaikki velkansa, kun olosuhteet väistyvät.

Miksi osa yrityssaneerauksista johtaa konkurssiin?
Yrityssaneeraukseen kannattaa hakeutua mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Mitä aiemmin yritys hakeutuu saneeraukseen, sitä enemmän velkojat luottavat yrityksen johtoon, sillä johto osoittaa olevansa yhtiön taloudellisen tilanteen tasalla.

Jos velat ovat jo ulosottoperinnässä, yrityksen tilanne on huono, Suominen kuvailee. Vaikka yritykselle saataisiin vahvistettua saneerausohjelma, yritys ajautuu todennäköisesti seuraavan vuoden aikana konkurssiin.

Hedelmättömiin tai yksinomaan konkurssin torppaamiseen pyrkiviin yrityssaneeraushakemuksiin pitäisi puuttua nykyistä enemmän.

– Myöhässä ollaan, jos yrityssaneeraushakemus jätetään vasta, kun konkurssihakemus on jo vireillä. Lainsäädännön tasolla on käyty keskustelua siitä, että hedelmättömiin tai yksinomaan konkurssin torppaamiseen pyrkiviin yrityssaneeraushakemuksiin pitäisi puuttua nykyistä enemmän, Suominen sanoo.

Suominen selventää, että tuomioistuin on yleensä velallisyrityksen puolella. Isot velkojat, kuten pankit ja Finnvera, voivat hyvinkin ottaa neutraalin kannan saneerausohjelman vahvistamiseen, mutta eivät rahoita yritystä saneerausohjelman aikana. Saneerausohjelma vahvistetaan, mutta yritys ei kykenen noudattamaan sitä, todennäköisesti lisävelkaantuu ja ajautuu konkurssiin.

Miten yrityssaneeraus ja konkurssi vaikuttavat asiakkaisiin?
Velkojien näkökulmasta konkurssi katkaisee yrityksen lisävelkaantumisen. Siksi konkurssin hakija on usein verottaja, työeläkevakuuttaja tai vuokranantaja, jolle saatavia kertyy jatkuvasti lisää. Konkurssin tavoite on jakaa olemassa olevat varat niin, että velkojia kohdellaan tasapuolisesti.

Yrityssaneeraus on velkojien kannalta silti konkurssia parempi vaihtoehto, sillä saneerauksen edellytys on, että se tuottaa velkojalle suuremman euromääräisen kertymän kuin konkurssi.

– Yrityssaneerauksen etu sidosryhmille on myös se, että jos velkoja on esimerkiksi tavarantoimittaja, sen asiakassuhde ei katkea. Sillä on jatkossakin taho, jolle myydä tuotteita.

Yrityssaneeraus on velkojien kannalta konkurssia parempi vaihtoehto, sillä saneerauksen edellytys on, että se tuottaa velkojalle suuremman euromääräisen kertymän kuin konkurssi.

Tilanne on samanlainen yrityksen kuluttaja-asiakkaille. Saneerauksessa yritystoiminta jatkuu ja esimerkiksi yrityksen lahjakortit ovat yhä käypiä maksuvälineitä. Jos yritys menee konkurssiin, lahjakortilla ei ole mitään arvoa.

– Konkurssissa kuluttaja on aina pienvelkoja, joka ei käytännössä saa takaisin rahaa ollenkaan. Konkurssipesän vähäiset varat jaetaan isojen velkojien, kuten verottajan, pankkien ja muiden ammattirahoittajien, kesken.

Suominen havainnollistaa tilannetta: Konkurssipesässä on varoja miljoona euroa. Konkurssipesän massavelat, kuten palkat, vuokrat ja pesänhoitajan palkkio, ovat puolestaan 100 000 euroa. Ne maksetaan ensisijaisesti ja täysimääräisesti pesän varoista.

Pankkivelkojalla on saatavia kahdeksan miljoonaa, verottajalla kaksi miljoonaa. Kuluttajan saatava on 200 euroa. Kokurssipesän varoista 900 000 euroa jaetaan velkojille velkojen suhteellisten osuuksien mukaan. Kuluttajalle jäävä summa on niin pieni, alle 50 euroa, ettei sitä makseta lainkaan.

Kumpi on parempi, yrityssaneeraus vai konkurssi?
Suominen tiivistää, että yrityssaneeraus on aina konkurssia parempi vaihtoehto, kun yritystoiminta on objektiivisesti katsottuna kannattavaa. Saneerausohjelmat kestävät useimmiten 6–8 vuotta.

Silti myös konkurssissa on velkojalle etuja. Konkurssi katkaisee maksukyvyttömän yrityksen lisävelkaantumisen. Menettelyssä tutkitaan myös konkurssivelallisen toiminnan lainmukaisuus, jolloin esimerkiksi mahdolliset varojen siirrot velkojien ulottumattomiin käyvät ilmi.

Monitahoisissa vakuus- ja velkavyyhdeissä ulosottoviranomaisen toimivalta ei ole riittävä. Konkurssissa yrityksen päätäntä- ja toimivalta siirtyy konkurssipesän hoitajalle.

– Varoja voi olla paperilla, mutta yritys ei ole suostunut maksamaan ulosotossa olevia velkoja myymällä omaisuuttaan ja jopa pyrkii estämään tämän kaikin keinoin. Silloin konkurssi on hyvä vaihtoehto, sillä pattitilanne saadaan pesänhoitajan avulla etenemään, Suominen sanoo.

Myös konkurssissa on velkojalle etuja. Konkurssi katkaisee maksukyvyttömän yrityksen lisävelkaantumisen.

Yrityssaneerauksen ja konkurssin lisäksi on olemassa yrityssaneerausrealisaatio. Realisaatiosaneerauksia käytetään paljon aloilla, joissa realisoitavaa omaisuutta on paljon ja laina-ajat ovat jo lähtökohtaisesti pitkiä, eikä niiden pidentäminen saneerausohjelmassa ole siksi enää mahdollista.

– Realisaatiosaneerauksen ainoa tarkoitus on realisoida omaisuus ja jakaa se velkojille. Tämän jälkeen saneerausohjelma päättyy. Esimerkiksi maatiloista saadaan parempi hinta, kun ne myydään saneerausmenettelyssä välittäjän kautta, eivätkä ne mene konkurssitilanteessa pakkorealisaatioon.