Yrityksen ei pidä jatkaa laskun vapaaehtoista perintää, jos asiakas kiistää maksuvelvollisuutensa – näin sanotaan perintälaissa. Käytännössä: Jos asiakas on sitä mieltä, ettei hänellä ole velvollisuutta laskun maksamiseen ja perustelee asian, perintä pitää lopettaa. Perintää voi jatkaa vain silloin, jos asiakas ei kerro perusteluja tai niillä ei selvästikään ole yhteyttä velvollisuuteen maksaa lasku.

Mikä on sellainen perustelu, jonka jälkeenkin perintää voi jatkaa?
Lainlaatijan ajatus on ollut, ettei yritys tai sen apuna toimiva perintäyhtiö voi ryhtyä tuomariksi eli arvioimaan sitä, mitä asiassa on todellisuudessa tapahtunut. Siis: vaikka laskuttaja pitäisi asiakkaan esittämää väitettä täysin tuulesta temmattuna ja saatavan perintää aiheellisena, se ei tee asiakkaan väitettä perättömäksi.

Vain sellaiset perustelut, jotka eivät estä asian ratkaisua käräjäoikeudessa yksipuolisella tuomiolla, eivät estä myöskään perinnän jatkamista.  Tällainen väite voi olla esimerkiksi, että ”en halua maksaa” tai ”minulla ei ole varaa maksaa”.

Jos sen sijaan asiakas esimerkiksi ilmoittaa, että ”olen maksanut laskun”, ”tuote on viallinen” tai ”palvelu ei ole sitä, mitä odotin”, kyseessä on maksuvelvollisuuteen vaikuttava seikka eikä perintää saa jatkaa.

Vapaaehtoinen perintä lopetetaan, jos asiakas selvityksistä huolimatta kiistää maksuvelvollisuutensa.

Kun asiakas kiistää velan, toimimme Lowellissa näin:

• Jos asiakas ei suoraan kerro syytä miksei pidä laskua aiheellisena, hyvän perintätavan mukaisesti asiakasneuvoja kysyy sitä. Tilanteissa, joissa perustelua ei kerrota, tai sillä ei ole vaikutusta maksuvelvollisuuteen (esim. ”minulla ei ole rahaa”), asiakasneuvoja kertoo perinnän jatkumisesta ja siitä, miksi asiakkaan näkemyksellä ei ole vaikutusta.
• Jos asiakkaan perustelu on epäselvä, asiakasneuvoja pyytää tarpeelliset täsmennykset, esimerkiksi yksilöimään tarkemmin, millaisesta tuotevirheestä on kyse. Joskus laskun aiheellisuudesta päästään yhteisymmärrykseen keskustelun perusteella.
• Kun perustelut maksuvelvollisuuden kiistämiseen on selvitetty, asian riitauttamisesta ilmoitetaan laskua velkovalle yritykselle. Jos velkoja katsoo, että lasku on aiheellinen, näkemys ilmoitetaan asiakkaalle.
• Perintää ei voi jatkaa, jos asiakas laskuttajan näkemyksen kuultuaan pitää yhä kiinni omasta näkemyksestään. On tärkeä huomata, että asia jää riitaiseksi, vaikka asiakas jäisi passiiviseksi eikä ottaisi kantaa velkojan vastaukseen. Asia voidaan siirtää lakimiehillemme, jotka antavat arvionsa jutun menestymismahdollisuuksista käräjäoikeudessa.
• Useimmiten on kaikkien edun mukaista selvittää asia ja ratkaista se sovinnollisesti heti alussa. Jos asiakas riitauttaa saatavan käräjäoikeudessa, voi velkoja tahtomattaan joutua mukaan riitaiseen oikeudenkäyntiin. Kanteen peruuttaminen voi tässä vaiheessa olla mahdollista vain maksamalla asiakkaan oikeudenkäyntikulut.
• Jos velka on suoraan ulosottokelpoinen, velkoja ei voi viedä kiistämistä käräjäoikeuden tutkittavaksi. Perintälaissa onkin säädetty, että suoraan ulosottokelpoisen laskun kohdalla perintää saa jatkaa, ellei asiakas ole tehnyt perustevalitusta tai käyttänyt muuta siihen rinnastettavaa oikeussuojakeinoa. Perustevalituksenkin ollessa vireillä velkojalla on mahdollisuus siirtää saatava ulosottoon.