Vaikka julkisuudessa nuorten maksuhäiriöistä puhutaan paljon, ongelmat eivät koske kaikkia nuoria. Tämä mietityttää Talous ja nuoret TATin nuorten talouden asiantuntijaa Mari Hannola-Antikaista.

– On tärkeää huomata nuorten maksuhäiriöongelmat ja tarttua niiden juurisyihin, mutta myös muistaa, että valtaosa nuorista hoitaa talousasiansa hyvin. Näihin juurisyihin mekin TATissa pyrimme tarjoamaan apua.

Lasten ja nuorten sijaan Hannola-Antikainen olisi huolissaan vanhemmista. Rahasta ja taloudesta pitäisi tehdä perheissä arkinen, näkyvä ja tavallinen asia. Tulisi olla ihan ok sanoa myös se, etteivät rahat riitä kaikkiin toiveisiin arjessa.

Talous ja nuoret TAT on järjestö, joka tukee talouskasvatusta alakoulun ensimmäiseltä luokalta toisen asteen loppuun. Hannola-Antikainen on työskennellyt 20 vuotta lukio-opettajana, joten hän on todistanut aitiopaikalta, miten hyvää talouskasvatusta suomalaiset nuoret saavat peruskoulussa ja lukiossa. Yhdeksäsluokkalaisille opetetaan taloutta yhteiskuntaopissa ja lukiolaisille taloustiedossa. Talousosaamisen Pisa-tutkimuksessa suomalaiset nuoret ovat toiseksi parhaita maailmassa.

– Kotona pitäisi puhua rahasta ja talouden ilmiöistä samalla tavalla kuin on tapana kysyä, oletko käynyt kaupassa tai onko jääkaapissa maitoa, Hannola-Antikainen sanoo.

Taloustaidot tutuiksi jo lapselle
Hannola-Antikaisen mukaan on ymmärrettävää, että nykyvanhemmille taloudesta puhuminen on uutta. Mallia ei saatu kotoa, sillä 1970–80-luvuilla sijoittamisesta tai säästämisestä ei juuri puhuttu. Vanhempien valmiudet puhua taloudesta paranevat koko ajan, mutta pysyvätkö he kehityksen kyydissä?

– Kuluttamisen uudet muodot, kuten kryptovaluutat ja nettiostaminen, ovat nuorille arkea. Enemmän olisin huolissani siitä, miten saamme vanhemmat pysymään kärryillä asioista, jotka nuoret jo hallitsevat.

Enemmän olisin huolissani siitä, miten saamme vanhemmat pysymään kärryillä asioista, jotka nuoret jo hallitsevat.

Hannola-Antikainen kannustaa, että kotona otetaan puheeksi raha, kuluttaminen, säästäminen, sijoittaminen ja budjetointi tavanomaisina ilmiöinä. Jo alakouluikäisille voi hyvin sanoa, että esimerkiksi uuden pelikonsolin ostoon tarvitaan tavoite, ja yhdessä miettiä, miten tavoitteen saavuttaa.

Nuoren kanssa kannattaa puhua myös laajemmin talouden ilmiöistä, kuten koroista ja inflaatiosta. Nyt omilleen muuttavat nuoret ovat kasvaneet nollakorkojen ja deflaation maailmassa, ja yhtäkkiä inflaatio on korkea ja opintolainan korot nousevat.

– Jos kotona ei ole puhuttu näistä asioista, nuori on pulassa tai ainakin uuden tilanteen edessä.

Vaikka vanhemmat olisivat valveutuneita rahankäyttäjiä ja talousasiat pinnalla, se ei automaattisesti tee lapsesta talousosaajaa. Saman perheenkin lapset voivat olla hyvin erilaisia.

Rahasta ja taloudesta puhumisen pitäisi olla arkista, näkyvää ja tavallista, sanoo nuorten talouden asiantuntija Mari Hannola-Antikainen Talous ja nuoret TATilta.

Vanhempien tukea tarvitaan kotoa muuton jälkeen
Kotoa muuttava 18-vuotias nuori ei osaa vielä kaikkea, vaan vanhempien tukea talousasioissa tarvitaan vielä useampi vuosi, Hannola-Antikainen muistuttaa.

– En tarkoita välttämättä rahallista avustamista, vaan neuvoja, henkistä tukea, tsemppaamista ja asioiden ratkaisemista yhdessä.

Hän toivoo, että ongelmien sijaan esiin nostettaisiin nuorten talousosaaminen ja heidän saamansa loistava talouskasvatus.

– Meidän pitää luottaa siihen, että nuoret pärjäävät, kun kasvatustyö on tehty sekä kotona että koulussa.

Meidän pitää luottaa siihen, että he pärjäävät, kun kasvatustyö on tehty sekä kotona että koulussa.

Mitä lapselle ja nuorelle kannattaa opettaa taloudesta?
Pienelle lapselle talousasioista kannattaa puhua ikätasoisesti. Tärkeimmät opeteltavat asiat ovat Hannola-Antikaisen mukaan:

• Mitä on raha? Jo pienen lapsen kanssa voi keskustella siitä, mitä asiat maksavat, jolloin lapsi alkaa hahmottaa, minkä hintaisia eri asiat ovat. Vaikka käteistä ei enää käytetä paljon, se on lapselle hyvä ja konkreettinen tapa tutustua rahaan.
• Miksi vanhemmat käyvät töissä? Paras keino on ottaa lapsi mukaan töihin ja näyttää konkreettisesti, mistä raha tulee vanhempien tilille.
• Mitä on säästäminen ja budjetointi? Lapselle on hyvä kertoa ja näyttää esimerkin kautta, ettei kaikkea rahaa tarvitse hassata, vaan sitä pitää myös laittaa tilille säästöön tai sijoittaa ja käyttää myöhemmin isompaan hankintaan. Säästöpossu on lapselle hyvä tapa säästää; kun possuun kertyy kolikoita, voidaan sisältö viedä yhdessä pankin talletusautomaattiin ja lapsen tilille. Lapselle on tärkeä myös kertoa, että rahalla voi tehdä hyvää esimerkiksi lahjoittamalla hyväntekeväisyyteen.
  
  

Itsenäistyvälle nuorelle Hannola-Antikainen suosittelee opettamaan neljä V:tä:

• Varaudu: Nuorelle on hyvä opettaa suunnitelmallista taloudenhallintaa, säästämistä ja budjetointia sekä toimeentulon turvaamista sijoittamalla.
• Valpastu: Nuoria kannattaa kannustaa seuraamaan talouden tapahtumia uutisista, sillä makrotalouden tapahtumat tulevat väistämättä vaikuttamaan nuoren elämään.
• Viisastu: Nuoren on hyvä oppia erottamaan mis- ja disinformaatio todellisista talousuutisista.
• Vakuuta: Vakuuttaminen on tärkeä, mutta valitettavan vähälle huomiolle jäävä osa taloudenhallintaa. Vakuuttamista käsitellään talousopetuksessa vain vähän, ja vakuutusten tärkeys opitaan usein kantapään kautta.