Tammi–syyskuussa 2020 tuomioistuimiin jätettiin runsaat 1700 konkurssihakemusta, noin 12 prosenttia vähemmän kuin vastaavana ajankohtana vuotta aiemmin. Huomioitavaa on, että väliaikainen muutos konkurssilakiin rajoittaa konkurssiin asettamista. Tavoite on varmistaa, ettei konkurssiin aseteta yrityksiä, joiden taloudellinen ahdinko johtuu koronapandemiasta. Muutos on tällä hetkellä voimassa tammikuun loppuun saakka.

Lowell on merkittävä toimija, sillä se on velkojan edustajana mukana 90 prosentissa suomalaisista konkursseista. Tilastojen mukaan vain runsas kolmannes alkaneista konkursseista käy läpi koko prosessin, sillä lähes kaksi kolmasosaa konkursseista raukeaa varojen puutteen takia. Menettely on kallis: konkurssipesässä tulisi olla 25 000–30 000 euron varat, jotta konkurssi voidaan viedä loppuun. Usein varoja saattaa olla vain muutama satanen.

Konkurssissa yrityksen koko omaisuus käytetään velkojen maksuun. Lähtökohta on, että eri velkojia kohdellaan tasapuolisesti. Menettely käsittää useita vaiheita ja mahdollisia lopputulemia.

Konkurssin eri vaiheet
Konkurssi saa alkunsa tuomioistuimelle tehdystä konkurssihakemuksesta. Velkoja voi tehdä hakemuksen, jos tällä on riidaton ja selvä saatava ja velallinen on muutoin kuin tilapäisesti kyvytön maksamaan velkojaan. Lowellin lakimies Marjo Suominen muistuttaa, ettei yritystä voi tai kannata hakea konkurssiin vähäisistä veloista.

– Jos velkamäärä on pieni, oikeuskäytännössä alle 5000 euroa, tuomioistuin ei saa asettaa yhtiötä konkurssiin, koska se olisi kustannukset ja hyöty huomioon ottaen epätarkoituksenmukaista.

Tuomioistuin asettaa yhtiön konkurssiin ja määrää yhtiölle pesänhoitajan. Tähän päättyy yrityksen oikeus määrätä omaisuudestaan, ja kaikki sen velat erääntyvät. Konkurssisaatavaksi kutsutaan velkaa, jonka peruste on syntynyt ennen konkurssiin asettamista.

Jos velkamäärä on pieni, oikeuskäytännössä alle 5000 euroa, tuomioistuin ei saa asettaa yhtiötä konkurssiin.

Seuraavien kahden kuukauden aikana pesänhoitaja laatii konkurssin tärkeimmät asiakirjat, pesäluettelon ja velallisselvityksen. Pesäluettelo antaa kokonaiskuvan veloista ja velallisen taloudellisesta tilanteesta. Velallisselvitys puolestaan listaa konkurssin syyt, mahdolliset takaisinsaannit tai liiketoimintakiellon perusteet, kirjanpidon tilanteen, työsuhteet ja palkat.

Jopa kaksi kolmasosaa konkursseista raukeaa velallisen yrityksen varojen puutteeseen.

Konkurssin oikeusvaikutukset ja velkojen valvonta
Pesänhoitajan on irtisanottava kaikki sopimukset, jotka eivät ole pesänhoidon ja omaisuuden realisoinnin kannalta tarpeellisia. Tavallisesti konkurssipesä ei jatka toimituksia tai tilauksia.

– Esimerkiksi vuokrasopimuksia jatketaan, mikäli vuokratilaa tarvitaan vaikkapa yhtiön omaisuuden varastointiin. Leasing-tietokoneissa ja -järjestelmissä voi olla yhtiön kirjanpitoa, jolloin sopimuksia on jatkettava pesänhoidon mahdollistamiseksi, kertoo Suominen.

Keskimäärin velkoja saa konkurssissa saatavalleen alle 10 prosentin jako-osuuden.

Konkurssivalvontaan siirrytään pesäluettelon ja velallisselvityksen valmistuttua. Tällöin Lowell laatii pesänhoitajalle valvontakirjelmän saatavista niiden velkojen puolesta, joita se hoitaa. Konkurssivalvonnan pohjalta laaditaan jakoluetteloehdotus. Lowell valvoo, että velat on merkitty ehdotukseen konkurssivalvonnassa ilmoitetun mukaisina. Tarvittaessa jakoluetteloehdotus voidaan riitauttaa.

Keskimäärin velkoja saa konkurssissa saatavalleen alle 10 prosentin jako-osuuden. Siksi Suomisen mukaan kannattaa harkita, onko kaikkia velkoja järkevää valvoa. Kun konkurssi etenee, Lowell katsoo velkojan kanssa toimialakohtaisesti, mitkä toimenpiteet ovat olennaisia kyseiselle saatavalle.

– Joidenkin asiakkaidemme kanssa on sovittu, että alle 1000 euron tai joskus jopa alle 5000 euron velkoja ei valvota. Alle 1000 euron velan kohdalla kehotan vahvasti harkitsemaan, kannattaako konkurssivalvonta suorittaa, Suominen sanoo.

Konkurssin päättyminen
Konkurssiprosessi voi keskeytyä jo tuomioistuimen käsitellessä konkurssihakemusta, mikäli yhtiö jättää yrityssaneeraushakemuksen. Jos taas saneerausohjelmaa ei vahvisteta ja yrityssaneerausmenettely määrätään päättymään, konkurssihakemuksen käsittely jatkuu.

Kun tuomioistuin on vahvistanut jakoluettelon, pesänhoitaja tilittää varat velkojille ja laatii lopputilityksen. Konkurssi päättyy, ja velallinen yhtiö lakkaa olemasta. Näin tapahtuu silloin, kun konkurssi toteutuu täysimittaisena.

Aina konkurssi ei kuitenkaan pääty lopputilitykseen. Jos konkurssipesä todetaan varattomaksi, eikä yksikään velkojista ota konkurssimenettelyn kustannuksia vastattavakseen, konkurssi määrätään raukeamaan ja yhtiö poistetaan Patentti- ja rekisterihallituksen rekistereistä. Jos yhtiölle myöhemmin ilmaantuisi varallisuutta, se voitaisiin vielä herättää henkiin.

Konkurssiprosessi voi keskeytyä jo tuomioistuimen käsitellessä konkurssihakemusta.

Konkurssi voi myös niin sanotusti jäädä sillensä, jos velallinen maksaa koko velkansa hakemuksen ollessa vielä vireillä. Vaikka yritys olisi jo ehditty asettaa konkurssiin, hakemus voidaan peruuttaa, jos velka maksetaan kahdeksan päivän kuluessa konkurssiin asettamisesta. Tällöin yhtiö voi jatkaa toimintaa normaalisti, mutta merkintä luottotietorekisterissä todennäköisesti vaikuttaa jatkossa liiketoimintaan.

– Konkurssihakemuksen perusteena olevan velan lisäksi velallisen on maksettava pesänhoitajan kuluvaatimus. Vaikka konkurssiin asettamisesta olisi kulunut vasta muutama päivä, vaatimus saattaa olla jo useita tuhansia euroja toimialasta ja tehdyistä toimenpiteistä riippuen, Suominen sanoo.