Usein talousvaikeuksien takana on pienituloisuus, sanoo yliopistotutkija Karoliina Majamaa Helsingin yliopiston kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutista. Majamaa on tutkinut ylivelkaantumista ja erityisesti nuorten velkaongelmia.

– Jos elää kädestä suuhun, pelkästään yllättävä lääkelasku voi viedä pienituloisen nopeasti ongelmiin, Majamaa sanoo.

Erityisen haavoittuvassa asemassa on yksinasuva pienituloinen, jolla ei ole kumppania jakamassa arjen menoja tai yllättäviä kuluja. Yksinasuvat ja pienituloiset ovat ulosottotilastoissa yliedustettuina. Nuorten talouden haavoittuvuutta taas lisää se, jos vanhemmilta ei syystä tai toisesta voi saada tarvittaessa taloudellista apua.

Yhteiskunnallisessa keskustelussa ei Majamaan mukaan aina ymmärretä todellisuutta, jossa pienituloinen elää.

– Talouden haasteet voivat saada alkunsa hyvin pienistä ja arkisista asioista, kuten vaikkapa hajonneesta kodinkoneesta. Jos uuden laitteen ostamiseen joutuu ottamaan esimerkiksi vakuudetonta kulutusluottoa, jota ei pystykään maksamaan suunnitellusti takaisin, voi oman talouden hallinta alkaa suistua raiteiltaan, sanoo Lotta Joronen Lowellin lakiosastolta.

Jorosen johtamassa yksikössä hoidetaan muun muassa maksukyvyttömyysmenettelyjä eli velkajärjestelyjä, yrityssaneerauksia, konkursseja sekä lakiasioita, kuten riitautuneita saatavia. Joronen on myös ollut oikeusministeriön asettamassa velkajärjestelytyöryhmässä, jonka tehtävänä on saattaa EU:n maksukyvyttömyysdirektiivin ja hallitusohjelman asettamat muutostarpeet osaksi velkajärjestelylainsäädäntöä.

Neljännekselle suomalaisvastaajista 500 euron ennakoimattomasta kulusta selviäminen olisi melko vaikeaa, hyvin vaikeaa tai täysin mahdotonta.

elaksi eläminen yleistynyt
Lowellin maksukykybarometrin mukaan mahdollisuus ostaa luotolla tai osamaksulla saa noin viidesosan suomalaisista vastaajista ostamaan enemmän. Kymmenen prosenttia vastaajista sanoi ostavansa enemmän kuin mihin oikeastaan olisi varaa.

– 2000-luvulla on yleistynyt trendi, ettei niinkään säästetä, jotta voidaan ostaa jotain, vaan halutaan ensin ostaa ja vasta sitten maksaa pois. Toimintamalli on osa nykyistä luottoyhteiskuntaa, Joronen sanoo.

Myös Majamaa toteaa velaksi ostamisen yleistyneen. Luottoa saa yhä helpommin, ja sillä eläminen on aiempaa isompi osa arkea. Etenkin nuorten velkaantuminen lisääntyi vuodesta 2005 lähtien, kun pikavipit tulivat markkinoille. Alle 25-vuotiaiden maksuhäiriömerkinnät alkoivat laskea, kun alle 2 000 euron luotoille säädettiin vuonna 2013 korkokatto. Nyt kasvuun ovat lähteneet Majamaan mukaan etenkin iäkkäiden maksuvaikeudet.

Kevään 2021 Lowell Analyysissä todettiin, että perintätapaukset kasvavat etenkin nuorimmissa ja vanhimmissa ikäryhmissä.

Nuorten maksuhaasteet eroavat jonkin verran vanhempien ikäluokkien vaikeuksista: velkasummat ovat usein nuorilla pienempiä ja velat peräisin arjen kulutushyödykkeiden laskuista. Vanhemmilla ikäluokilla on puolestaan asuntolainoja, takauksia ja kulutusluottoja, joiden ottaminen ei nuorille ole ollut vielä ajankohtaista.

Taloudellisesti haavoittuvassa asemassa on yksinasuva pienituloinen, jolla ei ole kumppania jakamassa arjen menoja tai yllättäviä kuluja.

Puskurirahasto puuttuu monelta
Yllättävissä menoissa auttaa puskurirahasto. Maksukykybarometrin mukaan 43 prosenttia suomalaisista vastaajista on valmis säästämään enemmän, jotta voisi kerryttää puskurirahastoa yllättävien menojen varalle. Yli kolmannes on valmis seuraamaan ja hallitsemaan omaa talouttaan paremmin.

Halua säästää ja kuluttaa nykyistä harkitummin siis on. Paras tapa vakauttaa omaa talouttaan on sekä Majamaan että Jorosen mukaan säästää puskuria yllättävien menojen varalle.

Lowellin maksukykybarometrin mukaan puskurirahastoja ei kuitenkaan suomalaisilla ole aina riittävästi: jopa neljännes suomalaisvastaajista ilmoitti, että 500 euron ennakoimattomasta kulusta selviäminen olisi vaikeaa tai mahdotonta. Noin viidesosa vastaajista koki oman taloutensa turvan matalaksi.

Korona-aika on Majamaan mukaan lisännyt taloudellista epätasa-arvoa. Osalla rahaa on jäänyt jopa aiempaa enemmän säästöön, kun työ on pysynyt ennallaan, mutta kulutusmahdollisuudet vähentyneet. Toiset ovat menettäneet tulonsa, ja mahdolliset maksuhaasteet ovat kasvaneet.

Taloustaidoissa puutteita
Osalla talousvaikeuksia aiheuttavat tai vahvistavat mielenterveysongelmat tai riippuvuudet, kuten peli- tai ostoriippuvuus. Myös taloustaidoissa on Majamaan mukaan runsaasti vaihtelua, ja erityisesti nuorilla on vielä opittavaa oman talouden hallinnassa ja ymmärtämisessä. Osalle ihmisistä talouden hallinta aiheuttaa haasteita, mikä lisää oman talouden haavoittuvuutta.

– On tärkeää, että talousneuvontaa tarjotaan riittävän aikaisessa vaiheessa, ja tuetaan ihmisiä erilaisissa elämäntilanteissa. Jo koulussa olisi hyvä opettaa nykyistä enemmän oman talouden pyörittämistä ja kertoa myös luotoista ja luottojen ehdoista, sanoo Joronen.

Elämänkokemuksen karttumisen myötä on yleensä helpompi katsoa ja ennakoida omaa talouttaan pidemmälle kuin tähän hetkeen. Toisaalta jokaisessa ikäluokassa löytyy vaikeuksia ymmärtää esimerkiksi luottojen ehtoja.

– Velkaongelman syntymistä voi edistää se, ymmärtääkö kuluttaja lainaa hakiessaan, mitä esimerkiksi luoton korkoprosentti tai pitkä takaisinmaksuaika tarkoittaa, Majamaa sanoo.

Velkajärjestely auttaa umpikujassa
Majamaan mukaan työttömäksi jäämisen lisäksi ero, puolison kuolema ja vakava sairastuminen ovat esimerkkejä tilanteista, jossa tulot tippuvat tai menot kasvavat huomattavasti, ja taloutta on vaikea tasapainottaa.

Haasteista huolimatta moni kykenee saamaan taloutensa vähitellen hallintaan. Jos talouden tasapainottaminen käy ylivoimaiseksi, on yhä ratkaisuja olemassa.

Joronen korostaa, että ylivelkaantuneelle tai muuten talousvaikeuksiin joutuneelle on tarjolla apua esimerkiksi Takuusäätiöstä ja valtion oikeusaputoimiston talous- ja velkaneuvonnasta. Yksin ei kannata jäädä. Myös perintätoimistosta saa neuvontaa, jos velat ovat siirtyneet sen hoidettavaksi. Viimesijainen talouden tervehdyttämiskeino on velkajärjestely, jonka myöntää käräjäoikeus.

Yksityishenkilön velkajärjestely on menettely, jossa maksukyvytön henkilö maksaa velkojaan hänelle laaditun määräaikaisen maksuohjelman mukaisesti. Maksuohjelman toteuduttua velallinen vapautuu jäljellä olevista veloistaan.

– Velkajärjestelylaki auttaa velallista, mutta sillä on myös yhteiskunnallista merkitystä. On velallisen, velkojan ja yhteiskunnan etu, että ahdingossa olevan ihmisen talous saadaan terveelle pohjalle, Joronen sanoo.