Pankkien maksukorttitilastojen perusteella suomalaisten kuluttaminen muuttui maaliskuun puolivälissä merkittävästi. Nordean mukaan korttimaksamisen volyymi vähentyi alkuvuodesta jopa 25 prosenttia. Kuluttamisen muutos on jakautunut epätasaisesti eri aloille: päivittäistavarakaupassa maksuliikenne on kasvanut, kun taas matkailu- ja ravintola-alalla lähes lakannut.

– Palvelualoilla työskentelevät kärsivät taloudellisista vaikutuksista ensimmäisinä. Esimerkiksi ravintola-alalla työskentelee paljon nuoria nollasopimuksilla, jolloin tulot loppuivat heti, kuvailee tutkimusjohtaja Päivi Timonen.

Poikkeusaika voi tuoda pysyviä muutoksia suomalaisten kulutustottumuksiin.

Kuluttajatutkimuskeskuksessa työskentelevän Timosen mukaan talouskriisit alkavat perinteisesti teollisuudesta, koronakriisissä poikkeuksellisesti keskiössä ovat olleet kuluttajat.

Vaikka kevään edetessä kuluttaminen on elpynyt jonkin verran, Timonen uskoo poikkeusajan tuovan myös pysyviä muutoksia suomalaisten kulutustottumuksiin. 

– Ruoan verkkokauppa kasvaa, ja kulttuuripalvelujen kulutus on siirtymässä osin digitaaliseksi esimerkiksi e-kirjojen ja suoratoistopalveluiden suosion kasvun myötä. 

Poikkeusaika voi tuoda pysyviä muutoksia suomalaisten kulutustottumuksiin.

Luottorajoja korotetaan ja lyhennysvapaan kysyntä kasvaa
Luotot voivat auttaa yli hetkellisesti heikentyneen taloudellisen tilanteen. Jos tulot pienenevät esimerkiksi lomautuksen tai työttömyyden seurauksena, taloudellista liikkumavaraa saatetaan hakea kortti- ja kulutusluotoista tai hakemalla lainoihin lyhennysvapaata. Timosen mukaan ilmiö on havaittavissa esimerkiksi ihmisten korottaessa korttiensa luottorajoja.

Hallitus on poikkeustilan myötä esittänyt joidenkin kulutusluottojen enimmäiskoron rajoittamista 10 prosenttiin ja niiden suoramarkkinoinnin kieltämistä vuoden 2020 loppuun asti. Timosen mukaan kyseisten kulutusluottojen tarjonta voi vähentyä korkokaton myötä.

Lomautukset ja työttömyys vaikuttavat myös ihmisten kykyyn selviytyä lainojen lyhennyksistä. Finanssialan mukaan pankit myönsivät lähes 15-kertaa enemmän lyhennysvapaita lainoihin maaliskuun loppu- kuin alkupuolella.

Lowell Analyysin mukaan myös kuluttajien velan kokonaismäärä on noussut ennätyslukemiin toukokuussa 2020. Poikkeustilan vaikutuksia kokonaisvelkamäärän kehitykseen on kuitenkin vaikea vielä arvioida.

Käteisen käyttö hiipuu entisestään

Digitaalisen maksutavat, kuten mobiilimaksaminen yleistyvät nopeasti ja käteisen käyttö on romahtanut kymmenen viime vuoden aikana. Timonen epäilee, että käteisen suosio voi hiipua koronan myötä entisestään, kun ihmiset haluavat välttää tartuntariskin.

On tärkeää, että yritykset lähestyvät asiakkaitaan aktiivisesti ja tarjoavat tietoa esimerkiksi mahdollisuuksista sopia maksuaikoja uusiksi, jolloin asiakaspalvelut eivät ruuhkaudu.

– Osa kaupoista ja palveluista ei ota käteistä vastaan ollenkaan. Sen sijaan kuluttajia kannustetaan käyttämään lähimaksua, jolloin käteistä tai maksupäätteitä ei tarvitse käsitellä.

S-pankin tilaston mukaan lähimaksun suosio ei kuitenkaan ole kasvanut mitenkään erityisesti juuri koronan myötä. Kasvun hidaste voi olla lähimaksun alhainen 50 euron yläraja. Summa ei ole kovin korkea, jos kaupassa käydään harvemmin ja kerralla tehdään enemmän ostoksia. 

Yritysten asiakaspalvelun merkitys korostuu
Yritysten asiakaspalvelun merkitys on myös korostunut poikkeusaikana. Timonen pitää tärkeänä että yritykset lähestyvät asiakkaitaan myös proaktiivisesti ja tarjoavat tietoa esimerkiksi mahdollisuuksista sopia maksuaikoja.

– Moni asiakas kokee että asioista on hankala päästä sopimaan ruuhkaisen asiakaspalvelun takia. Tällöin ihmiset kokevat, että asian hoitaminen on tehty liian vaikeaksi,  Timonen sanoo.