Suomalaisten kotitalouksien velkaantuneisuus on historiallisen korkea ja maksuhäiriömerkintöjen määrä noussut kymmenen vuoden ajan. Jos suunnitelmat etenevät kaavaillulla tavalla, keväällä 2023 Suomessa otetaan käyttöön positiivinen luottotietorekisteri, josta toivotaan yhtä ratkaisua ylivelkaantumisen kasvuun.

Kotitalouksien velkaantumista pohtinut valtiovarainministeriön (VM) työryhmä totesi lokakuussa 2019, että velkaantumista on hillittävä uusin toimin. Työtä johtanut VM:n ylijohtaja, rahoitusmarkkinaosaston osastopäällikkö Leena Mörttinen on mukana positiivista luottorekisteriä valmistelevassa ohjausryhmässä.

Yleisen luottotiedon saamisen tärkeydestä on puhuttu pitkään. Positiivisen luottorekisterin käyttöönottoa saadaan kuitenkin odottaa vielä vuosia. Edessä ovat lisäksi korona-ajan viiveellä nousevat vaikutukset maksuhäiriömerkintöihin. Mörttinen kuitenkin peräänkuuluttaa, että yksin rekisteri ei muuta tilannetta.

– En näe tilanteen olevan niin radikaali, että ennen positiivista luottotietorekisteriä kaikki on huonosti ja sen jälkeen hyvin.

Valmistelussa huomioitava niin tekninen toteutus kuin lainsäädäntö
Positiivisesta luottorekisteristä luotonmyöntäjät ja -hakijat näkisivät ajantasaiset, kattavat tiedot hakijan lainamäärästä ja tuloista. Nykyjärjestelmä kertoo vain maksuhäiriöistä. Toteutuessaan rekisteri helpottaisi kuluttajan maksukyvyn arviointia.

Mörttinen muistuttaa, että yhtäältä positiivinen luottorekisteri avaa näkymän yksittäisen henkilön tilanteeseen, toisaalta se tarjoaa tietoa rahoitusmarkkinoiden vakauden kannalta arvokkaalle analyysille. Valmistelutyön haasteet liittyvät juuri rekisterin kahteen ulottuvuuteen.

Yhtäältä rekisteri avaa näkymän yksittäisen henkilön tilanteeseen, toisaalta se tarjoaa tietoa rahoitusmarkkinoiden vakauden kannalta arvokkaalle analyysille.

Oikeusministeriön asettama ohjausryhmä ja kaksi alatyöryhmää valmistelevat paitsi itse rekisteriä sekä sen teknistä toteutusta, myös tarvittavia lainsäädäntömuutoksia. Nyt selvitetään, mitä tietoja rekisteriin käytännössä tarvitaan, kuka niitä ilmoittaa ja missä muodossa.

– Hanke on oikeusministeriön, mutta olemme valtiovarainministeriöstä tiiviisti mukana. Meidän arviomme on, että työ on edennyt mutkattomasti. Linjauksiakin on jo päästy tekemään, Mörttinen sanoo.

Toukokuussa linjattiin, että rekisteriä ylläpitäisi Verohallinnon tulorekisteriyksikkö. Sidosryhmien kuulemisen, aikataulun laatimisen ja rahoitustarpeen arvioinnin jälkeen työryhmän mietintö rekisterin edellyttämäksi lainsäädännöksi valmistunee vuoden 2021 alkupuolella. Sitä seuraa laaja julkinen lausuntokierros.

Valtiovarainministeriön ylijohtaja Leena Mörttinen on mukana positiivista luottorekisteriä valmistelevassa ohjausryhmässä.

Pandemia ruokkii matalaa korkotasoa
Ylivelkaantumista hillitsevien toimenpiteidentarve todettiin Mörttisen mukaan jo ennen koronaa, kun talous oli rahoitusmarkkinakriisin jälkeen alkanut toipua. Pandemia on tehnyt entistä todennäköisemmäksi sen, että matala korkotaso jatkuu, mikä osaltaan ruokkii velkaantumisilmiötä.

Mörttisen mukaan paras aika toimenpiteiden käyttöönottoon on silloin, kun pyyhkii hyvin. Positiivinen luottotietorekisterin avulla toimijat saavat aiempaa paremmin ja helpommin ajantasaista, laadukasta tietoa.

Luotonmyöntäjän vastuu on täsmälleen sama kuin aiemminkin. Asiakkaan maksu- ja lainanhoitokyky pitää arvioida, stressiarviot tehdä ja taustalla olevat tiedot selvittää tarkkaan.

– Positiivinen luottorekisteri ei ole suoraan rajoite. Sellaiset tulevat ehkä myöhemmin, kun katsotaan, että pahimmasta pandemiavaiheesta on selvitty, Mörttinen jatkaa.

Rekisterin mahdollisuutta on selvitetty ennenkin. Nyt aika on kypsä hankkeen edistämiselle. Se on vaatinut yhteistä ymmärrystä rekisterin tarpeesta ja vahvaa poliittista tahtotilaa hallitukselta.

– Ainahan tällaiset keinot olisi hyvä saada mahdollisimman nopeasti käyttöön. Turha sitä on silti miettiä, miksei aiemmin. Tämä juna ei ole vielä mennyt, vaan nyt kannattaa tehdä kaikki sen eteen, että rekisteri saadaan käyttöön.

Mörttinen pitää perusteltuina niitä toimia, joilla koronakriisin aiheuttamaa talousahdinkoa on pyritty helpottamaan. Finanssivalvonta palautti asuntolainojen lainakaton 85 prosentista 90 prosenttiin, ja pankit ovat myöntäneet avokätisesti lyhennysvapaita lainoille.

– Korona saattaa aiheuttaa sen, että heikoimmat kotitaloudet velkaantuvat entisestään. Luotonmyöntäjän vastuu kuitenkin on täsmälleen sama kuin aiemminkin. Asiakkaan maksu- ja lainanhoitokyky pitää arvioida, stressiarviot tehdä ja taustalla olevat tiedot selvittää tarkkaan. Se on työlästä, mutta mahdollista nytkin.

Velkataakan säilyttäminen maltillisena vaatii toimijoiden panosta
Sääntelyvälineistä ei Mörttisen mukaan löydy apua akuuttiin kriisiin, sillä ne pitää ennen käyttöönottoa arvioida huolella. Jos lainanantoa kiristettäisiin reilusti heikossa suhdanteessa, se voisi kostautua asuntomarkkinassa ja kotitalouksien tilanteessa.

– Toivottavaa olisi, ettei vain sääntely aiheuta sitä, että asialle tehdään jotain. Lainaa hakevien ja myöntävien on tehtävä oma osuutensa. Tämä on ensisijainen tapa pitää järjestelmä vakaana ja kotitalouksien velkataakka maltillisena, Mörttinen summaa.

Mörttinen toivoo, että rekisteri parantaa ihmisten ymmärrystä omasta taloudellisesta tilanteestaan, samalla kun tehdään toimenpiteitä talousosaamisen parantamiseksi.

Mörttinen toivoo, että rekisteri parantaa ihmisten ymmärrystä omasta taloudellisesta tilanteestaan samalla kun tehdään toimenpiteitä talousosaamisen parantamiseksi. Hän uskoo, että positiivisen luottorekisterin hyödyt alkavat heti käyttöönotosta.

Vaikka laajaa positiivista luottotietorekisteriä ei ole vielä käytössä, jo olemassa olevista rekistereistä saatava tieto on Mörttisen mukaan luotonmyöntöprosessissa hyödyllistä. Toimijoiden vastuuta rekisteri ei kuitenkaan poista. Se  antaa arviointiin aiempaa paremmat työkalut, oli kyse sitten yksittäisestä luotonmyöntötilanteesta tai isommassa kuvassa velkaantumiseen liittyvien seikkojen analysoinnista.

– Ylätason tietoja kotitalouksien velkaantumisesta ei ole kovin helposti saatavilla. Näkisin, että kun tieto lisääntyy, kotitalouksien velkaantumiskehityksestä saadaan varmempi ote. Toisaalta luotonmyöntäjät tarvitsevat tietoa, jotta he voivat aidosti ja kokonaisvaltaisesti analysoida kotitalouden tilanteen.