Suomessa on valmisteltu väliaikainen perintälain muutos (Hallituksen esitys 191/2020). Eduskunta hyväksyi lain 3.12.2020. Lakimuutos tulee voimaan 1.1.2021. Lakimuutoksen syynä on koronapandemian aiheuttamat yritysten maksuvaikeudet. Yritysten taloudellista tilaa halutaan helpottaa muun muassa rajoittamalla yrityssaatavien perintäkuluja ja yritysperinnässä käytettävän trattamerkinnän tekemistä.

– Muutokset heikentävät perinnän tehoa. Trattakiellon vuoksi luottopäätösten tekeminen vaikeutuu. Elinkelvoton yritys voi päästä velkaantumaan entistä pahemmin ja aiheuttaa muille yrityksille luottotappioita, summaa Lowellin perinnän tuotepäällikkö Elina Mikkola. 

Lakimuutos koskee kaikkia yrityssaatavia, mutta trattakielto koskee vain yrityksiä, joissa velallinen on yksityinen elinkeinonharjoittaja, avoin yhtiö tai kommandiittiyhtiö. Trattaa ei saa julkaista tai ilmoittaa merkittäväksi luottotietorekisteriin, jos velallisena oleva osakeyhtiö toimittaa ennen sitä selvityksen, jonka mukaan sen viimeksi päättyneen tilikauden liikevaihto tai sitä vastaava tuotto alittaa 100 000 euroa tai jos sillä on käynnissä vasta ensimmäinen tilikausi.

Yritysperinnässä sekä velkoja että velallinen ovat yrityksiä
Lakimuutoksen tarkoituksena on turvata pieniä ja keskisuuria yrityksiä koronapandemiaa seuranneissa liiketoiminnallisissa muutoksissa. Lowellin yhtiölakimies Maija Karskela huomauttaa, että lakimuutoksessa on kuitenkin unohdettu tällaisten yritysten asema velkojana.

– Kun halutaan auttaa pk-yrityksiä, niin täytyy muistaa, että nämä yritykset ovat myös velkojia, joille lakimuutoksesta voi aiheutua haittaa, Karskela sanoo.

Haittaa on erityisesti siitä, ettei velkojilla mahdollisesti enää ole käytettävissä samaa tehokasta perinnän keinovalikoimaa kuin aikaisemmin.

Kun trattamerkintää ei saa tehdä, voi se Karskelan mukaan heikentää maksukykyistenkin yritysten maksuhalukkuutta. Yritys voi jättää maksamatta tietäen, ettei siitä aiheudu merkittäviä seurauksia. Tämän vuoksi myyjä ei välttämättä uskalla myydä laskulla ja tällöin elinkelpoinenkin ostajayritys voi joutua vaikeuksiin.

Velkojilla ei mahdollisesti ole käytettävissä samaa tehokasta perinnän keinovalikoimaa kuin aikaisemmin.

Karskela muistuttaa myös, ettei kaikissa maksuvaikeuksiin joutuneissa yrityksissä ongelmien taustalla ole korona, vaan kassaongelmia on voinut olla jo pidempään.

Lowellin perinnän tuotepäällikkö Elina Mikkola ja yhtiölakimies Maija Karskela varmistavat, että väliaikaiset perintälain muutokset tulevat sujuvasti osaksi perintäprosessia.

Perinnän merkitystä ei tunneta, vaikka se on normaali osa taloutta
Kuluttajasaatavien perintäkuluille on laissa säädetyt enimmäismäärät. Yrityssaatavien osalta näin ei ole ollut, mutta kulujen kohtuullisuutta valvotaan aluehallintovirastossa (AVI).

Väliaikaisessa laissa yrityssaatavien perintäkuluille on asetettu kattoraja, joka on alempi, kuin aikaisemmat AVI:n kohtuullisiksi katsomat perintäkulut. Uudet perintäkulut eivät kata kaikkia perintätoimenpiteistä aiheutuvia kustannuksia. Kuluihin sisältyy myös kate, jota ammattimaisen perintätoimiston on oikeus saada. Perintäkulut ovat aina velkojan kuluja ja perintätoimisto veloittaa perintäkulut velkojalta.

Perinnän tarkoitus on saada velallinen suorittamaan velkansa vapaaehtoisesti.

– Perintälain lähtökohta on, että asiakkaan tulee korvata kohtuulliset perintäkulut velkojalle. Väliaikaislaissa kulut kuitenkin menevät alle kohtuullisen tason, mikä on perinnän perusperiaatteiden ja perintälain vastaista, Karskela sanoo.

Mikkola muistuttaa, että perinnän tarkoitus on saada velallinen suorittamaan velkansa vapaaehtoisesti.

– Asiakaspalvelumme esimerkiksi neuvottelee maksujärjestelyistä ja selvittää epäselvyyksiä, jotta asiat saadaan ratkaistuksi molempien osapuolten kannalta parhaalla tavalla. Koronapandemian vuoksi asiakaspalvelussa ollaan oltu entistäkin joustavampia ja asiakaspalvelun tärkeys on korostunut, Mikkola kertoo.

Karskela ja Mikkola harmittelevat, että lakimuutos on tehty nopealla aikataululla, eikä vaikutuksia ole arvioitu kunnolla. Myöskään asiantuntijoiden kuulemiselle ei ole varattu riittävästi aikaa.

– Lakimuutoksesta näkee, että perintäalaa ei edelleenkään tunneta kunnolla. Perintä on tärkeä vaihe velallisen auttamiseksi laskuttajan ja ulosoton välissä. Perintäkulut eivät heikennä yrityksen elinkelpoisuutta. Syyt elinkelvottomuuteen ovat jossain muualla, Karskela muistuttaa.