Koronakriisin ja sen aiheuttaman taantuman seurauksena monien kotitalouksien tulot tippuvat. Jo nyt lähes joka kymmenes työssäkäyvä suomalainen on lomautettu. Poikkeusaikana taloudellisten puskurien merkitys korostuu. Puskurivarat mahdollistavat arjen jatkumisen normaalina, vaikka tulot tippuisivat äkillisesti. 

“Monissa kotitalouksissa budjetti on viritetty todella tiukalle“
LähiTapiolan teettämän Arjen katsaus -kyselyn mukaan suurin osa suomalaisista puskuroi omaa talouttaan pahan päivän varalle. 81 prosenttia kyselyyn vastanneista kertoi säästävänsä jonkinlaista varakassaa. Etenkään hyvätuloisille hetkellinen tulojen menetys ei aiheutakaan suuria ongelmia.

Joka neljännen varakassaa ylipäänsä säästävän suomalaisen taloudellinen puskuri on kuitenkin alle tuhat euroa, kyselystä selviää. Jopa puolet vastaajista kokisi jo 500 euron tulojen menetyksen haasteelliseksi ja lähes joka kolmannen talous olisi ongelmissa, jos heidän tulonsa tippuisivat yli sata euroa. Yhä useampi suomalainen elää myös enenevässä määrin luotolla.

Jos puskuria ei ole, korostuvat poikkeustilanteessa entisestään oman talouden budjetointitaidot.

– Monissa kotitalouksissa budjetti on viritetty todella tiukalle, sanoo yksityistalouden ekonomisti Hannu Nummiaro LähiTapiolasta.

Jos puskuria ei ole, korostuvat poikkeustilanteessa entisestään oman talouden budjetointitaidot. Nummiaro muistuttaa, että myös korkea velkaantumisaste voi syödä talouden liikkumavaraa ja kasvattaa riskiä ylivelkaantumiseen. Velanhoitoon tulisikin aina muistaa varata budjettia.

Puskurivarat mahdollistavat arjen jatkumisen normaalina, vaikka tulot tippuisivat äkillisesti.

Kuinka paljon varakassaa pitäisi olla?
Puskurin tarpeen laukaisee joko yllättävä menoerä tai äkillinen tiputus tuloissa. Nummiaron mukaan varakassan suuruutta voikin miettiä omien menojen ja tulojen avulla. Perussääntö on, että tilillä tulisi olla 1000–2000 euroa ylimääräistä yllättävien menojen varalle.

Suuremman säästötarpeen voi laskea omien tulojen kautta. Kriittisen parin tonnin puskurin lisäksi säästössä olisi hyvä olla vähintään kahden tai kolmen kuukauden palkkaa vastaava summa.

– Lomautus tai työttömyys voi toki kestää kauemmin kuin pari kuukautta, mutta ajatus on, että säästöt helpottavat tilannetta aluksi ja vähentävät stressiä ennen kuin alkaa saamaan ansiosidonnaista, Nummiaro sanoo.

Suomen Pankin tilastojen mukaan pääosa suomalaisten puskurivaroista on käyttelytileillä.

Tilillä onkin hyvä olla jonkin verran ylimääräistä, sillä sieltä rahat saa nopeasti käyttöön, Nummiaro sanoo. Suuremman puskurisumman voi sen sijaan sijoittaa esimerkiksi maltillisen riskin yhdistelmärahastoon, jolloin sille voi kertyä myös pientä tuottoa. 

Säästääkö vai kuluttaako?
Kun oma talous horjuu, ensisijaisesti pyritään hoitamaan pakolliset kulut. Harva jättää vuokran tai sähkölaskun rästiin, sillä se voisi vaarantaa peruselämisen. Arjen välttämättömien menojen sijaa maksamatta saattaakin jäädä esimerkiksi verkkokauppamaksut, sanoo Lowellin varatoimitusjohtaja Seppo Lahtinen.

Arjen katsaus -kyselyn mukaan suomalaiset tinkisivät tiukan paikan tullen ensimmäisenä matkustelusta ja ulkona syömisestä. Sellaisista arjen ylellisyyksistä siis, joista rajoitusten myötä tulee väistämättäkin säästettyä. 

Jos on jo säästänyt vahvan vararahaston ja tulot säilyvät tai oma budjetti kestää, voi kuluttamista jatkaa normaalisti ja esimerkiksi tukea pienyrittäjiä.

Kuluttajien taloudellisella varautumisella on merkitystä myös kansantalouden kannalta. Jos puskureita ei ole ja ihmiset alkavat laajassa mittakaavassa säästää yhtä aikaa, syntyy talouteen negatiivinen kierre. Jos on jo säästänyt vahvan vararahaston ja tulot säilyvät tai oma budjetti kestää, voi kuluttamista jatkaa normaalisti ja esimerkiksi tukea pienyrittäjiä. 

–Työ- ja elinkeinoministeriön laskelmien mukaan 800 000 suomalaista työskentelee yhteiskunnan kriittisillä aloilla, joilla lomautusten uhka on pieni. Jos oma taloudellinen tilanne on vakaa, ei ole syytä lähteä mukaan joukkopaniikkiin, Nummiaro sanoo.

Pidempijänteistä säästämistäkään ei kannata unohtaa. 

– Kun tavoiteaika on pidempi, uskaltaa ehkä säästää tuottohakuisemmin ja ottaa enemmän riskiä. Nyt voisikin olla hyvä aika aloittaa riskipitoisempi sijoittaminen, kun kurssit ovat tulleet voimakkaasti alas, Nummiaro sanoo.