Lowell Analyysi osoittaa, että yritysten velkamäärät ovat kasvussa sekä euro- että kappalemäärältään. Analyysissa huomioidaan syksyn 2019 postilakko sekä kevään 2020 koronapandemian aiheuttama pidentynyt poikkeusaika. Molemmat tapahtumat vaikuttivat yritysten ja kuluttajien maksukäyttäytymiseen.

Postilakon seurauksena velkojen ikä kasvoi, koska perintätoimenpiteitä ei lakon takia pystytty aloittamaan ajoissa. Koronakeväänä yritysten liiketoimintaan puolestaan vaikutti sulkutoimenpiteiden ja yleisen epävarmuuden aiheuttama kysynnän heikkeneminen. 

Koronapandemian alkuvaiheessa pankit ja yritykset myönsivät laskuille erilaisia maksujoustoja, mikä auttoi pahimman notkahduksen yli. Nyt syksyllä maksuaikajoustot on käytetty, ja yritysten on aika maksaa velkansa pois. Samaan aikaan yritysten kassankiertoon ovat vaikuttaneet myös kuluttajien maksuviivästykset.

Nyt yritykset suuntaavat katseensa vuoteen 2021. Odotettavissa on kysynnän elpymistä ja kasvua, mutta myös konkursseja.

Yritysten suhtautuminen velkaan vaihtelee
Keskuskauppakamarin pääekonomistin Mauri Kotamäen mukaan suhtautuminen velkaan ja velkaantumiseen vaihtelee merkittävästi yritysten välillä. Mahdollisuudet esimerkiksi investointeihin riippuvat tulevaisuuden näkymistä.

Kotamäki kommentoi yritysten suhtautumista velkaan myös Euroopan kauppakamareiden syksyllä laatiman Euroopan laajuisen kyselyn pohjalta. Kyselyssä selvitettiin yritysten suhtautumista koronapandemian aiheuttamista talousvaikeuksista selviytymiseen. 

Vastauksissa näkyy sekä pessimismiä että potentiaalia: yritysten odotukset vuodelle 2021 ovat heikommat, kuin mitä ne olivat vuodelle 2020. Silti yritykset näkevät tulevassa vuodessa myös mahdollisuuksia.

– Jos kaikki menee hyvin, kasvu on normaalia nopeampaa. Patoutunutta kysyntää löytyy niin kuluttajilta kuin investoijiltakin, Kotamäki toteaa.

Jos kaikki menee hyvin, kasvu on vuonna 2021 normaalia nopeampaa.

Muihin Euroopan maihin verrattuna Suomen tilanne on hyvä. Suomalaisyritykset eivät ole erityisen huolissaan kyvystään maksaa velkoja, jotka ovat aiheutuneet koronan seurauksena. suomalaiset arvioivat muun muassa osaavan työvoiman saatavuuden, työvoimakustannukset tai potentiaaliset ongemat alihankintaketjuissa.

Kotamäki huomauttaa, että Suomessa moni talouden rakenne on jäykempi kuin muissa Euroopan maissa. Näin taantumakaan ei aiheuta nopeita heilahduksia. Toistaiseksi on mennyt hyvin myös muihin maihin verrattuna, mutta ensi vuonna samanlaista vakautta ei välttämättä voi odottaa. Jäykät rakenteet kun tarkoittavat myös sitä, ettei kasvukaan ole kovin dynaamista. 

Kotamäen mukaan on hyvä pitää silmällä sitä, mitä muualla Euroopassa tapahtuu. Ajankohtaisista asioista Brexit ei kuitenkaan kuulu suomalaisten tai eurooppalaisten yritysten suurimpiin haasteisiin vuonna 2021. Brexitin suorat vaikutukset koetaan Suomessa pieniksi, vaikka sen aiheuttama yleinen epävarmuus ei ole mieluinen. Italian pankkisektorin vaikeudet voivat vaikuttaa sen sijaan koko Eurooppaan. Laajalle levinnyt pankkikriisi saattaa aiheuttaa luottotappioita myös meillä.

Vuonna 2021 odotettavissa on kysynnän elpymistä ja kasvua, mutta myös konkursseja.

Hyvät kasvunäkymät lisäävät luottamusta
Korkea velkaantuneisuus ja heikentynyt maksukyky saattavat heikentää yrityksen luottoluokitusta. Tämä vaikeuttanee rahoituksen saantia. Rahoituksesta voi myös joutua maksamaan suurempaa korkoa. 

Velkaantuneen yrityksen kannattaa tarkastella muutakin kuin velkamäärää. Myös osakkeenomistajien näkemyksillä on väliä, sillä markkinoilla on rahaa tarjottavana. Kun yrityksen tuote tai palvelu on hyvä, siihen on helpompi sijoittaa. 

– Voisi ajatella niinkin, että jos kuluttaja ylivelkaantuu, niin sillä on tiettyjä negatiivisia seurauksia. Yritysten ylivelkaantuminen ei kuitenkaan ole yhtä mustavalkoista. Jos yrityksen kasvunäkymät ovat hyvät, niin velkaa voi kertyä paljon. Velka ei ole itsessään hyvää tai huonoa.

Yritysten ylivelkaantuminen ei kuitenkaan ole niin mustavalkoista. Jos yrityksen kasvunäkymät ovat hyvät, niin velkaa voi kertyä paljon.

Suomalaisyritysten optimismia voi selittää myös se, että suomalaispankit voivat hyvin ja ovat perinteisesti tarkkoja luotonmyöntöperusteistaan. Samaan aikaan yritykset kokevat, että lainansaanti on ollut hyvää.

– Suomen Pankin tilastoista voidaan todeta, että pankkien keskimääräinen korkoprosentti on edelleen matala. Vakavaraisten yritysten korko voi olla lähes yhtä matala kuin valtiolla.

Konkurssit ovat luonnollinen seuraus velkaantumiselle
Maksuaikajoustot, lyhennysvapaat ja avustukset yrityksille ovat olleet merkittäviä talouden toimenpiteitä yritysten elinvoiman säilyttämiseksi. Koronan seurauksena Suomessaon asetettu erilaisia väliaikaisia lakeja, joiden tarkoituksena on lieventää koronan vaikutuksia ja pitää yritykset toiminnassa. Muun muassa konkurssilakiin tehty muutos tarkoittaa sitä, että velkojalla on rajoitettu oikeus hakea velalliselle konkurssia.

Koronan myötä yrityksille on annettu tekohengitystä, ja konkursseja on ollut jopa tavallista vähemmän. Kotamäki uskoo, että vuoden 2021 alussa konkursseja saattaa tulla lyhyessä ajassa enemmän, kun väliaikainen konkurssilaki päättyy.

Sellaiset yritykset, jotka aiemmin olisivat menneet konkurssiin, ovat nyt voineet jatkaa toimintaansa.

– Olemme erikoisessa tilanteessa. Nykyinen ympäristö on aiheuttanut sen, että luovan tuhon mekanismi on rikki. Sellaiset yritykset, jotka aiemmin olisivat menneet konkurssiin, ovat nyt voineet jatkaa toimintaansa, Kotamäki sanoo.