Eurooppalaista taloutta leimaa tällä hetkellä tietty levottomuus. Italian alati pahenevia talousongelmia, Brexitin kehittymistä tai korkotason mahdollista nousua seurataan aktiivisesti Suomessakin.

– Olennaista Suomen kaltaiselle taloudelle on pitää omat asiat mahdollisimman hyvässä kunnossa pysymällä sinnikkäästi siellä, missä talouskasvua on. Tähän tarvitaan toiminnallista ketteryyttä sekä hyvässä että pahassa, linjaa Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun professori ja ekonomisti Vesa Puttonen.

Puttonen luottaa siihen, että yritykset tunnistavat talouskasvun paikat toiminnassaan. Toiminnallisella ketteryydellä hän tarkoittaa esimerkiksi, että paljon puhuttuja rakenneuudistuksia pitäisi tehdä, ei vain keskustella niistä.

– Niitä tarvitaan, koska väestömme vähenee ja kestävyysvaje kasvaa.

Puttonen tiivisti ja arvioi talousnäkymiä esityksessään Lowellin Brand New Day -aamiaisseminaarissa marraskuussa, kun maksamisen ammattilaiset kokoontuivat keskustelemaan talouden kehityksestä Helsingin Allas Sea Poolille.

Talouden hidas kehitys osittain huonoa tuuria
Puttonen muistuttaa, että kansantaloutemme ketteryys edellyttää kohtuullisena pysyvää valtion velkaa.

– Suomella on onneksi vähän velkaa verrattuna moniin muihin EU-maihin. Mitä korkeammaksi velkataakka kasvaa, sen suuremmaksi kasvaa riski sille, että joku muu – kuten Kansainvälinen valuuttarahasto IMF – tulee kuskin paikalle. Pienen velkataakan ansiosta saamme siis päättää edelleen omista asioistamme.

Vesa Puttonen puhui Lowellin Brand New Day -aamiaisseminaarissa.

Suomen talous bruttokansantuotteella mitattuna ei silti ole pystynyt kasvamaan finanssikriisiä edeltävistä ajoista käytännössä lainkaan. Olemme samassa tilanteessa kuin vuosikymmen sitten. Osittain syynä on Puttosen mukaan huono tuuri.

– Juuri meille keskeiset toimialat ja yritykset kärsivät finanssikriisissä paljon. Huonoa tuuria liittyi lisäksi Nokian romahtamiseen.

Kansainvälisesti olemme takamatkalla: keskeisimmillä vientimarkkinoillamme Ruotsissa kasvua on ollut 20 prosenttia ja Saksassa 25 prosenttia. Yhdysvalloissakin kasvuprosentti on 20.

– Suomessa on korkea koulutustaso, hyvä niin. Siitä huolimatta työttömyys on Suomessa kohtuullisen korkea, mikä on oire jostakin vakavasta. Työvoiman tarjonta ja kysyntä eivät markkinoilla kohtaa.

Tunteet haastavat ekonomistien ennusteet
Rakennetyöttömyys näyttää pysyvän kohtuuttoman korkealla ja työllisyysaste liian matalalla.

– Psykologisesti ajateltuna kyse on tylsistä asioista, joita koskevat päätöksetkin ovat tylsiä ja ikäviä. Siksi niihin ei vain puututa, Vesa Puttonen arvioi.

Kaikenlaiset tunteet ovat erityisen hankalia ekonomisteille, koska niitä ei tällä hetkellä juurikaan voida ennustaa tai mallintaa matemaattisesti.

– Ja juuri siksi ne ovat niin mielenkiintoisia, Puttonen naurahtaa.

Puttosen mukaan tunne ohjaa nimenomaan lyhyen aikavälin tapahtumia taloudessa. Esimerkiksi kärsimätön ”kaikki mulle heti nyt” -asenne voi osaltaan vaikuttaa kuluttajien ylivelkaantumiseen.

– Silloin ahneus voittaa pelon tai päinvastoin.

Talouden faktat, kuten osakekurssit, lainapäätökset tai obligaatioiden hinnat, kertovat ekonomisteille paljon pitkällä aikavälillä ja harjoitettu politiikka keskipitkällä aikavälillä. Talousnäkymien ennustaminen ottaa silti usein koville, kuten kävi vuoden 2008 finanssikriisissä, jota juuri kukaan ei onnistunut ennustamaan ainakaan ajallisesti oikein.

– Englannin kuningatar Elisabeth kysyi aikoihin London School of Economicsissa pitämässään puheessa, miksi kukaan taloustieteilijä ei onnistunut ennustamaan tilannetta. Kukaan paikalla olleista taloustieteilijöistä ei osannut vastata. Puolen vuoden kuluttua saatiin asiasta aikaan yhteinen paperi, mutta sekään ei antanut kysymykseen suoraa vastausta.

Yhtä ratkaisua ei ole
Vesa Puttosen mukaan Suomessa syyllistytään liian helposti ajatteluun, jossa jonkun muun, vaikkapa hallituksen, pitäisi ratkaista talousongelmat. Puttonen näkee muutoksen mahdollisuuden jokaisessa ihmisessä.

– Meissä jokaisessa pitäisi syntyä paloa mennä eteenpäin eikä katsoa ensimmäiseksi peruutuspeiliin. Hokema ”näin on aikaisemminkin tehty” voitaisiin vähitellen unohtaa.

Tällä hetkellä ekonomisteilla on Puttosen mukaan kotimaassa yksi huoli ylitse muiden: suomalaisten hurja eläköitymisvauhti lähivuosina kuormittaa taloutta tulevaisuudessa voimakkaasti. Ratkaisuja on etsittävä ja löydettävä laajassa rintamassa.

– Ja kun katson kauppakorkeakoulussa opiskelevia nuoria, uskon muutoksen mahdollisuuteen. Heidän suhtautumisensa esimerkiksi globalisaatioon on täysin luontevaa, ja muun muassa startup-yrittäjyys on lähtenyt hyvin liikkeelle.

Parempaan suuntaan ollaan menossa, vähitellen.

Haasteita ja vahvuuksia Suomen taloudessa
Professori Vesa Puttonen arvioi Suomen talouden valtteja ja kehityskohtia.

+ Nuorten Born to be global -asenne
+ Startup-yrittäjyys yleistyy
+ Valtion velkataakka alhaisella tasolla
+ Finanssikriisistä toivuttu hyvin (myös rahoitusamarkkinoilla)
+ Talouden rakenteet muuttuvat, vaikka hitaasti.

- Suomen kova eläköitymisvauhti
- Rakenneuudistusten tarpeellisuus
- Liian kova työttömyys- ja alhainen työllisyysaste
- Talouskasvu on liian hidasta