Koronakriisin alussa monen yrityksen tulevaisuudennäkymät olivat epävarmat, ja yritysten tukeminen oli siksi Vihriälän mukaan välttämätöntä.

– Alkuvaiheessa toimittiin oikein, kun koetettiin ylläpitää yritysten toimintaa ja estää häiriöitä. Niitä syntyy väistämättä, kun liiketoimintaa joudutaan rajoittamaan.

Vihriälän mukaan tuolloin riski elinkelpoisten yritysten ajautumisesta rahoitusvaikeuksiin oli huomattava. Vuosi myöhemmin tilanne on kuitenkin jo tasaantunut ja kasvuennusteet ovat jatkuvasti vahvistuneet.

Koronakriisin vuoksi tulojaan menettäneitä yrityksiä on pyritty saamaan elinvoimaisiksi sekä vastikkeettomilla että vastikkeellisilla yritystuilla. Suoraa, vastikkeetonta tukea ovat ELY-keskusten ja Business Finlandin kriisin alussa jakamat kehitysrahoitukset sekä kehitysrahoituksen korvannut kustannustuki. Vastikkeellisia koronatukia ovat puolestaan esimerkiksi Finnveran lainantakaukset ja Teollisuussijoituksen oman pääoman ehtoiset sijoitukset.

Vääristääkö yritysten tukeminen markkinoita?
Vihriälä uskoo, että taloudessa aletaan tämän vuoden mittaan siirtyä hiljalleen kohti normaaleja olosuhteita. Talous alkaa piristyä, kun pandemia Suomessa ja maailmalla hellittää. Mutta miten tämä muuttaa tukipolitiikkaa?

Helsingin yliopiston työelämäprofessori Vesa Vihriälä veti viime keväänä hallituksen asettamaa asiantuntijatyöryhmää, joka selvitti koronan vaikutuksia Suomen talouteen.

Vaikka Suomen talous on selviytynyt koronasta odotuksia paremmin eikä pelättyä konkurssiaaltoa ole tullut, tuista ei ole vielä voitu luopua. Vihriälän arvion mukaan tarve tukea yrityksiä poistuu kuitenkin asteittain tämän vuoden aikana, eikä talous kokonaisuutenakaan tarvitse enää tulevana vuonna elvytystä.

Kertaluonteisista tuista on nyt siirrytty jatkuvan elvyttämisen aikaan.

– Vielä tänä vuonna tuotannon taso jää alle sen, mitä se olisi ollut ilman koronashokkia, joten yleisesti ottaen finanssipolitiikan tuki on perusteltua. Jos ennusteet pitävät paikkansa, ensi vuonna saavutetaan suurin piirtein se taso, jolla olisi oltu ilman koronaa.

On pohdittu, vääristääkö yritysten saama suora tuki markkinoita. Moni on pohtinut onko tuki osunut pidemmän päälle kannattamattomaan toimintaan.

Vihriälä ei usko, että tämä on ollut kriisin alkuvaiheessa kovin iso ongelma. Hän muistuttaa, että korona oli hyvin poikkeuksellinen isku taloudelle. Yrityksiä on ollut tarpeellista tukea niillä keinoilla, jotka on pystytty luomaan nopeasti.

– Tukeminen on ollut hyvin perusteltua. Mutta kaikkeen tukeen liittyy tietysti se ongelma, että joiltain osin tuetaan myös sellaista toimintaa, joka normaalioloissa olisi poistunut, eli saatetaan ylläpitää tehotonta toimintaa. Erityisesti näin on silloin, jos tukijärjestely muuttuu pysyvämmäksi.

Pitääkö suorasta tuesta siirtyä vastikkeellisiin tukiin?
Yrityksille valtion jakama suora tuki on luonnollisesti houkutteleva vaihtoehto. Vihriälän mukaan tukipolitiikassa olisi nyt kuitenkin arvioitava uudelleen, millä tavoin yrityksiä tuetaan.

Suoran kustannustuen tarkoitus on auttaa yrityksiä selviämään koronan yli ja välttää elinkelpoisten yritysten tarpeettomat konkurssit. Vastikkeetonta kustannustukea on jaettu yrityksille kahdella kierroksella yhteensä runsaat 260 miljoonaa euroa. Kolmas hakukierros alkaa huhtikuun lopulla, ja sen tukipotti on noin 400 miljoonaa.

– Pitkään rahan vastikkeetta antaminen ei voi olla normaalin talouden toiminnan kannalta järkevää. Pidemmän päälle se nimenomaan vääristää markkinaa.

Pitkään rahan vastikkeetta antaminen ei voi olla normaalin talouden toiminnan kannalta järkevää.

Vihriälän mukaan siltä osin kuin tukemista jatketaan olisi syytä siirtyä asteittain vastikkeellisiin tukiin, joita ovat esimerkiksi Teollisuussijoituksen oman pääoman ehtoiset sijoitukset. Ovatko yritykset valmiita ottamaan vastaan vastikkeellista tukea?

– Se on sitten jokaisen yrityksen oma harkinta, mitä tässä suhteessa haluaa tehdä. Kaikki yritykset, varsinkaan pk-sektorilla, eivät välttämättä ole kiinnostuneita ottamaan toimintaan mukaan ulkopuolisia sijoittajia, Vihriälä tiivistää.