Paperilasku, sähköpostilasku, kuluttajien verkkopankkiin toimitettu e-lasku, OmaPosti ja Kivra, yritysten verkkolasku. Laskutustavoissa vallitsee tällä hetkellä jopa runsaudenpula, sanoo Lowellin Mikko Hautamäki, joka johtaa Palvelualat-toimialaa.

Lukuisat vaihtoehdot laskujen toimittamiseen hämmentävät välillä yrityksiä ja kuluttajia. Vaikka uudetkin laskutustavat ovat tervetulleita, Hautamäki toivoo nykyisten tapojen uudistusta ja selkeytystä. Näin päästäisiin lopulta eroon myös paperilaskuista.

– Näppärän jakelutavan lisäksi on tärkeää se, miten lasku saadaan maksetuksi mahdollisimman automaattisesti. Laskuttava yritys toivoo, että lasku maksetaan ajallaan ja oikein, koska se nopeuttaa yrityksen kassankiertoa ja vähentää työmäärää.

Laskutustapojen nykytilanne hämmentää kuluttajaa
Erityisesti sekaannuksia Hautamäen mukaan aiheuttavat sähköiset laskutustavat. Kuulijan mielessä sähköinen laskutus on usein epäselvä määritelmä ja saattaa tarkoittaa mitä tahansa muuta kuin paperilaskua.

Sähköiset laskutustavat eivät ole ongelmattomia. Esimerkiksi sähköpostitse toimitettu lasku voi hukkua helposti muiden viestien sekaan, ja maksu voi jäädä roikkumaan. Sähköpostilaskun maksua ei voi myöskään automatisoida, vaan se maksetaan samaan tapaan kuin paperilasku.

Kuulijan mielessä sähköinen laskutus on usein epäselvä määritelmä ja saattaa tarkoittaa mitä tahansa muuta kuin paperilaskua.

Hautamäen mukaan kirkkaasti paras vakiintunut laskutustapa kuluttajille on e-lasku, sillä se toimitetaan suoraan verkkopankkiin ja maksamisen voi automatisoida. Hautamäki kertoo, että e-laskun haaste on kuitenkin sen kankea käyttöönotto.

– Ensimmäinen lasku toimitetaan sähköpostilla tai paperilla, minkä jälkeen kuluttaja vasta saa tarvittavat tiedot laskun tilaamiseen verkkopankissa.

Hautamäki peräänkuuluttaa helpompaa ja käyttäjäystävällisempää mallia, jossa kuluttaja saisi jo ensimmäisen laskun e-laskuna. Uudemmista laskutustavoista esimerkiksi Kivra on vähintään yhtä hyvä kuin e-lasku.

– Myös siinä maksaminen tapahtuu automaattisesti oikeilla tiedoilla. Lisäksi Kivra toimii kätevästi myös yksittäisille laskuille, koska laskujen tilaaminen palveluun on helppoa, Hautamäki kertoo.

Laskutuksen tulevaisuus on digitaalinen, mutta sen tiellä on vielä monta paperilaskua.

Kivra kerää pirstaleisen digiarjen yhteen
Digitaalinen postilaatikko on Suomessa vielä tuntemattomampi palvelu, joka helpottaa laskun vastaanottoa digitaalisesti ja maksamista ajallaan.

– Mielestämme Suomesta puuttuu vielä toimiva digiposti, jossa kuluttaja saa kaikki tärkeät dokumentit ja asiakirjat konserttilipuista sopimuksiin yhteen, turvalliseen palveluun, sanoo Kivran Suomen toimitusjohtaja Ilari Abdeen.

Nykyisellään sähköiset asiakirjat ja dokumentit pirstaloituvat eri paikkoihin, eri käyttäjätunnusten taakse. Kivrassa kuluttaja vastaanottaa ne digitaaliseen postilaatikkoon, jolloin myös laskujen hoitaminen samasta paikasta on luontevaa.

Muut Pohjoismaat ovat digipostilaatikkojen kehityksessä huomattavasti Suomea pidemmällä. Vuonna 2011 Ruotsissa perustettu ja siellä markkinajohtajaksi noussut Kivra rantautui Suomeen vuonna 2020.

– Kivralla on 5,3 miljoonaa ruotsalaista käyttäjää ja kymmeniä tuhansia lähettäjiä julkiselta ja yksityiseltä sektorilta. Ruotsalaisista 18–65-vuotiaista 75 prosenttia käyttää Kivraa, kertoo Abdeen.

Suomessa käyttäjämäärät ovat vielä pienempiä, mutta Abdeenin mukaan pelkästään vuonna 2022 palvelu on kasvanut kymmenillä tuhansilla käyttäjillä. Ruotsissa Kivran yleistymistä on vauhdittanut erityisesti se, että kuluttaja voi vastaanottaa yhteen palveluun myös julkisten toimijoiden asiakirjat, kuten vaikkapa Kelan päätökset tai verokortin. Suomessakin keskustelua käydään valtion ja ministeriöiden kanssa positiivisessa hengessä.

– Tulevaisuudessa haluamme rakenteen, jossa kuluttaja saa itse valita yhden turvallisen digitaalisen postilaatikon ja halutessaan saada sinne sekä viranomaisten että yksityiset postit. Ei sitä ennenkään ole tarvinnut ruuvata tien varteen kahta postilaatikkoa.

Ei sitä ennenkään ole tarvinnut ruuvata tien varteen kahta postilaatikkoa.

Abdeen kertoo, että Kivraan liittyy jatkuvasti uusia toimijoita eri toimialoilta niin julkiselta kuin yksityiseltä sektorilta. Sekä julkisella että yksityisellä sektorilla toimiva digiposti parantaa tiedon saavutettavuutta ja mahdollistaa digipostin laajemman hyödyn niin lähettäjille kuin palvelua käyttäville kuluttajille.

– Miksi lähettää paperinen kirje, joka saapuu viiden päivän päästä, kun asiat voi hoitaa reaaliajassa?

Laskutuksen tulevaisuus on digitaalinen
Tilastoista nähdään, että digitaalisten laskutuskanavien ja yritysten verkkolaskun osuus kasvaa tasaisesti, kun väestö uudistuu ja nuoret suosivat sähköisiä kanavia. Kivran kaltaiset uudet toimijat vauhdittavat muutosta. Hautamäen mukaan laskuttajat ja maksajat toivovat siirtymää sähköisiin laskutustapoihin.

– Paperilaskun käyttö vähenee vääjäämättä, mutta siirtymä saisi olla nykyistä nopeampi.

Paperilaskun käyttö vähenee vääjäämättä, mutta siirtymä saisi olla nykyistä nopeampi.

Sähköisten laskutustapojen käyttöönottoa hidastavat suomalaisten ikärakenne ja toimialojen lainsäädännölliset rajoitukset. Esimerkiksi sähköyhtiöt eivät saa periä laskutuslisää paperilaskusta, kun taas teleyhtiöt saavat.

Abdeen uskoo, että mitä enemmän digipostilaatikon sisältö kasvaa, sitä selkeämmäksi sen vaivattomuus tulee kuluttajalle ja lähettäjälle. Siten myös laskujen maksaminen digipostilaatikon kautta yleistyy.

– Kivran yleistymisen taustalla on juuri palvelun helppous. Kun olet kerran liittynyt mukaan, alat vastaanottaa automaattisesti postia, Abdeen sanoo.

Ennen kuin paperilaskutus jää kokonaan historiaan, tarvitaan runsaasti julkisten ja yksityisten toimijoiden yhteistyötä ja uudistumista.

– Mitä rohkeammin valtiovalta tukee ja kannustaa kehitystä, sitä nopeammin päästään eroon paperin toimittamisesta postilaatikkoon, Hautamäki lisää.