Siirrä katse päivän uhkakuvista tulevaisuuteen, kehottaa futuristi
Tulevaisuustutkijan mielestä Suomella on kaikki kultakauden mahdollisuudet hyvään tulevaisuuteen. Vaikeat ajat usuttavat niitäkin uudistamaan, jotka muuttuvat vasta, kun on pakko.
Kun päällä on useita kriisejä yhtä aikaa, ennustettavuus on heikkoa. Futuristi Ilkka Halavan mukaan kaikki viime vuosien järisyttävät tapahtumat ovat kuitenkin olleet täysin odotettuja.
– Kun tulee yleistä turbulenssia ja kansantalouksien suhteellinen asema muuttuu, on hyvin todennäköistä, että siitä seuraa aggressiota ja järjestelmien rikkoutumista. Samoin pandemiakin oli odotettavissa.
Epävarmuuteen ja epätietoisuuteen tulevasta auttaa Halavan mukaan se, että nousee nykyhetkeä ylemmäs, katsoo kauas eteen ja kauas taakse. Venäjän oikeuttamaton hyökkäyssotakin löytää kontekstinsa isosta kuvasta.
– Venäjän fossiilinen kivijalka on käymässä tarpeettomaksi, kansantalous heikkenee ja syntyvyys ja kuolleisuus ovat sitä luokkaa, ettei nykyisenkaltaista armeijaa pysty enää parinkymmenen vuoden päästä ylläpitämään.
Tulevasta ei tiedä, mutta mediassa esiin nousevat ennen kaikkea uhkakuvat: lama, sota, luontokato, ilmastotuho. Tulevaisuutta voi kuitenkin katsoa myös toisesta kulmasta ja yrittää löytää vahvuuksia, jotka kannattelevat ja auttavat jopa ratkaisemaan tulevia kriisejä.
Suomella on siihen Halavan mukaan hyvät lähtökohdat. Näin on etenkin vihreän siirtymän, Halavan sanoin planeettakestävyyssiirtymän, näkökulmasta.
– Meillä on kaikki kultakauden mahdollisuudet, jos emme luovu niistä vapaaehtoisesti. Suomi on planteettakestävyyssiirtymässä hyvissä asemissa, meillä on teknologiamyönteisyyttä ja yhteiskuntamme on valmis murroksen jälkeiseen aikaan.
On rakennettava uutta ja hajotettava vanhaa
Halava kokee, että Suomen ominaispiirre on edelleen jonkinlainen Nokian huippuvuosien jälkeinen yleinen passiivisuus ja välitila. Mutta ei hätää: Suomelle riittää perusripeä eteneminen, eikä panikoimiseen ole syytä.
– Yksittäiselle ihmiselle tai päättäjälle olennaista on fiksu, arkinen työ, joka rakentaa tulevaa yhteiskuntaa. Se on järkevämpää kuin lyödä välillä hanskat tiskiin, nauttia elämästä ja sitten taas panikoida.
Murrosaikojen yli päästään rakentamalla uutta ja hajottamalla vanhaa.
Perusripeä toiminta kannattaa Halavan mielestä kohdistaa erityisesti energiakysymyksen ratkaisuun. Näin turvaamme tulevaisuutta parhaalla mahdollisella tavalla.
Jotta me Suomessa pystymme käyttämään voimavaramme oikeisiin asioihin, meidän tulee Halavan mielestä olla halukkaita käymään sellaista keskustelua, joka leimataan herkästi poliittiseksi.
– Kaikkea voi pitää poliittisena, mutta yhteisten asioiden hoitamista ei tarvitsisi pitää puoluepoliittisena. Toivon, että keskusteluun osallistuvat kaikki.
Halava uskoo, että murrosaikojen yli päästään rakentamalla uutta ja hajottamalla vanhaa. Se vaatii innovointia ja riskinottoa, eli kaikkea sitä, minkä yritykset osaavat parhaiten.
Kaiken voi nähdä poliittisena, mutta yhteisten asioiden hoitamista ei tarvitsisi pitää puoluepoliittisena, sanoo tulevaisuustutkija Ilkka Halava.
Suomalaisyritykset toimivat kunnianhimoisesti
Tärkeintä on katse tulevaisuuteen. Halava kuuluu tulevaisuusajattelun verkoston Futures Finlandin hallitukseen. Yksi verkoston teeseistä on, että maan päättäjillä tulee olla ääneen lausuttu ja aukikirjoitettu tulevaisuusnäkymä.
– Nuorten ikäluokkien mielenterveyden kannalta on olennaista, että meillä on selkeä suunta.
Yritykset suhtautuvat ilmastotoimiin itse asiassa melko kunnianhimoisesti.
Selkeän tulevaisuuskuvan vahvistaminen toisi helpotusta nuorten mielenterveydelle, mutta vahvistaisi myös Suomen vahvuutta toimia tulevaisuuden eteen.
Yritykset suhtautuvat Halavan mukaan ilmastotoimiin itse asiassa melko kunnianhimoisesti. Ennakointia on jo tehty määrätietoisesti. “Planeettakestävyydessä” ollaan hyvin liikkeellä.
Halavan omakohtainen esimerkki on Mäkelä Alun hallitus, johon hän itsekin kuuluu. Yrityksen kestävyystyö huipentuu tavoitteiden mukaan hiilineutraaliuteen jo vuonna 2025. Halavan mielestä ei pidä ajatella, että valtion tavoitteet ovat yhtä kuin Suomen tavoitteet. Yritykset ja yksityishenkilöt voivat olla päättäjiä kunnianhimoisempia.
– Voitamme tämän sodan, vaikka maailmanlaajuisesti taisteluja hävitäänkin. Vedenpinta nousee, mutta ihmiskunta selviytyy.
Meitä odottaa paljon hyvää
Talous heikkenee, mutta samalla se johdattaa uudistumaan. Tulevaisuustutkijan näkökulmasta on hyvä kysymys, syntyykö parempaa työtä ilmaston ja planeetan eteen vahvan tuloskunnon kaudella vai silloin, kun tuloksia ei ole.
– On monia tahoja, jotka uudistuvat vasta, kun on pakko.
Joka tapauksessa meitä odottaa tulevaisuudessa paljon hyvää. Ajan myötä siirrymme entistä luonnonmukaisempaan elinympäristöön ja kunnioitamme luonnon tasapainoa aiempaa enemmän. Se, miltä Suomi ja elinympäristömme näyttää, on Halavan mukaan omissa käsissämme.
– Kunhan rakentaa itselleen parempaa huomista, rakentaa myös parempaa Suomea. Meidän täytyy herättää uudelleen kysymys siitä, haluammeko olla pohjoismainen hyvinvointivaltio.