Tulevaisuuden datatalous vaatii yrityksiltä nyt rohkeaa yhteistyötä
B2B-yrityksillä on nyt täydellinen tilaisuus synnyttää uutta, jaettuun dataan perustuvaa liiketoimintaa. Suomella on kaikki edellytykset jopa eurooppalaisen datatalouden mahtimaaksi.
Sitran johtavan asiantuntijan Tiina Härkösen mukaan uudistumiseen vaaditaan datan jakamista, rohkeaa yhteistyötä ja sitä kautta syntyviä innovatiivisia palveluita. Asiakaskokemusajattelulla on mahdollisuus nostaa B2B-yritysten kilpailukykyä merkittävästi.
Yrityksiltä edellytetään uudistumiskykyä, jotta ne pystyvät vastaamaan muuttuneen yhteiskunnan ja asiakkaiden tarpeisiin ja menestymään myös koronan jälkeen. Etenkin digipalveluiden maailma muotoutuu vauhdilla, kun yritykset reagoivat koronan aiheuttamaan poikkeustilanteeseen. Monet ovat vieneet toimintaansa verkkoon ja kehittäneet etäpalveluitaan.
Sitran johtavan asiantuntijan Tiina Härkösen mukaan parhaat mahdollisuudet selviytyä ja menestyä onkin yrityksillä, jotka hyödyntävät digitaalisuutta uudella tavalla.
Ei riitä, että vanha toimintamalli siirretään digitaaliseen maailmaan, vaan digitaalinen palveluprosessi tai asiakasprosessi täytyy ajatella digitaalisuuden ehdoilla.
Vauhtia uudistumiseen jaettuun dataan perustuvasta liiketoiminnasta
Teknologia on mahdollistanut uudenlaisia palveluita, mutta menestyäkseen tulevaisuudessa yritysten täytyy muokata liiketoimintamallejaan, Härkönen sanoo.
Härkösen mukaan ratkaisu löytyy dataan perustuvasta liiketoiminnasta. Datan määrä moninkertaistuu lähivuosina, ja nyt sitä pitäisi alkaa hyödyntää tehokkaasti.
– Erityisesti B2B-puolella toimivien palveluyritysten kannattaisi ottaa dataekosysteemiajattelu osaksi liiketoimintaansa. Dataekosysteemeissä yritykset luovat lisäarvoa itselleen, toisilleen ja sidosryhmilleen.
Johtava asiantuntija Tiina Härkönen on Sitran reilun datatalouden hankkeessa, jossa autetaan yrityksiä ymmärtämään datatalouden mahdollisuuksia.
Ekosysteemejä syntyy, kun eri alojen yritykset muodostavat dataverkkoja ja jakavat niiden avulladataansa yhteiseen käyttöön. Dataverkossa datavarantojen määrä ja monimuotoisuus kasvavat, mikä antaa yrityksille entistä paremmat mahdollisuudet synnyttää uusia, innovatiivisia palveluita ja tuotteita.
– Niin kauan kuin data makaa tietokannoissa, se on vain kustannus ja riski. Datan hyötyjä voi alkaa ulosmitata vasta sitten, kun se saadaan kunnolla käyttöön, Härkönen tiivistää.
Niin kauan kuin data makaa tietokannoissa, se on vain kustannus ja riski.
Yrityksen omien datavarantojen ymmärtämisessä ja muuttamisessa kustannuksesta pääomaksi auttaa datastrategia, jollaisen jokainen B2B-yritys Härkösen mukaan tarvitsee.
– Datastrategiassa yritys voi ottaa kantaa myös dataekosysteemeissä toimimiseen: mikä on tulokulmamme ekosysteemiin ja mitä siltä haluamme? Dataekosysteemit toimivat niin, että jokaisella on niissä roolinsa, ja kukin hyötyy oman panostuksensa mukaisesti, Härkönen tiivistää.
Yritykset tarvitsevat skarppausta asiakaskokemusajatteluun
Suomalaiset laahaavat moniin Euroopan maihin verrattuna perässä suhtautumisessa datatalouden mahdollisuuksiin. Sitran teettämän kyselyn mukaan yksi suomalaisyritysten suurimmista haasteista uusien digipalveluiden luomisessa on nimenomaan se, ettei datatalouden liiketoimintamalleja ymmärretä tarpeeksi hyvin.
Suomalaiset laahaavat moniin Euroopan maihin verrattuna perässä suhtautumisessa datatalouden mahdollisuuksiin
– Yritysten täytyisi kehittää liiketoimintaosaamistaan. Toinen iso haaste on rahoituksen niukkuus suhteessa investointeihin, summaa Härkönen.
Jarruna uusille innovaatioille toimivat myös yritysten epäilykset omien asiakkaidensa ymmärryksestä. Sitran kyselyn mukaan monissa yrityksissä ajatellaan, etteivät asiakkaat hahmota uusien digipalveluiden mahdollisuuksia.
– Suomi ei ole perinteisesti ollut kovin asiakaslähtöinen maa, ja erityisesti B2B-puolella asiakaskokemusajattelu on tuoretta. Tässä meillä on skarppaamisen paikka, vaikka viime vuosina on jo tapahtunut kehitystä, Härkönen sanoo.
Dataekosysteemien kehittymiselle vielä valtava potentiaali
Härkönen peräänkuuluttaa yrityksiltä rohkeutta, sillä jonkun pitäisi lähteä vetämään dataekosysteemien muodostumista. Jonoa kuskin paikalle ei ole. Sitran yrityskyselyn mukaan vain noin 13 prosenttia yrityksistä olisi valmiita tehtävään. Suomella on kuitenkin kaikki edellytykset eurooppalaisen datatalouden mahtimaaksi.
Suomella on kaikki edellytykset eurooppalaisen datatalouden mahtimaaksi.
– Yrityksissä on ulosmittaamatta vielä aivan valtava potentiaali. Meillä on mieletöntä teknistä osaamista ja erittäin hyvä infrastruktuuri. Nyt menestyksen reseptiin pitäisi lisätä vielä yksi ainesosa, rohkeutta.
Jaettuun dataan perustuva uudenlainen liiketoiminta tarjoaisi useille palvelualalla toimiville B2B-yrityksille mahdollisuuden toipua kriisistä ja menestyä tulevaisuudessa. Enää pitäisi löytää tahtoa toimia yhteistyössä muiden yritysten kanssa.
Härkönen kannustaa etsimään dataekosysteemin aineksia ensin yritysten omista, luotetuista kumppaneista.
– Toivoisin, että erityisesti isot yritykset, joilla on liiketoimintaosaamista ja dataa, kääntäisivät katseensa kohti pienempiä kumppaneitaan ja asiakkaitaan. Dataekosysteemien avulla yritykset voisivat levittää omaa menestystään lähiympäristöönsä.
Lue myös: Datan jalostaminen tekee palveluista arvokkaita yritykselle ja asiakkaalle