Luotto on aina ollut oleellinen osa suomalaista yhteiskuntaa, ja sillä on tärkeä rooli talousjärjestelmässä, sanoo Säästöpankin pääekonomisti Henna Mikkonen. Suomalaisten ottamien luottojen määrä on kasvanut jo pitkään, ja rahamarkkinoiden avauduttua Suomesta on voitu puhua jopa luottoyhteiskuntana.

– Luotto pitää talouden rattaat pyörimässä. Luotto ja velka kuuluvat oleellisena osana talouteen, ja niiden avulla pääoma liikkuu sinne, missä sitä tarvitaan. Esimerkiksi startup ei saisi liikeideaansa kukoistamaan ilman sille myönnettyä luottoa, Mikkonen sanoo.

Kotitalouksille ja yksittäisille ihmisille luotot ja lainat tarjoavat mahdollisuuksia, joihin ei ehkä muuten olisi varaa.

Kotitalouksille ja yksittäisille ihmisille luotot ja lainat tarjoavat mahdollisuuksia, joihin ei ehkä muuten olisi varaa. Niiden avulla ostetaan omistusasunto tai kouluttaudutaan. Luottojen ansiosta kotitaloudet voivat myös selvitä yllättävistä taloustilanteista.

Suomalaisten kotitalouksien velkaantuminen on kasvanut, ja suhteessa tuloihin velkaa on entistä enemmän. Mikkosen mukaan velkaantuminen on tiettyyn pisteeseen asti osa valtiontalouden ja globaalin talousjärjestelmän luonnollista kehitystä. Hän arvioi myös, että velkaantumisen nopein kasvu näyttäisi vihdoin olevan takanapäin.

– Viime vuosina velkaantumisen kasvu perinteisten asuntolainojen kautta on rauhoittunut. Sen sijaan erilaiset kulutusluotot ja taloyhtiölainat ovat lisääntyneet selvästi nopeammin. Suomalaisten velkaantumisaste on Euroopan keskiarvojen yläpuolella, mutta muita Pohjoismaita pienempi. Kansainvälinen vertailu on tosin vaikeaa, Mikkonen kertoo.

Velkaan ei tule suhtautua yksinomaan negatiivisesti. Samaan aikaan hyvillä taloustaidoilla on yhteys parempaan elämälaatuun.

Pakollisesta pahasta mahdollistajaksi
Lowellin keväällä teettämässä maksubarometrissa selvitettiin pohjoismaisten kotitalouksien maksukykyä, taloudellista turvallisuuden tunnetta ja kulutuskäyttäytymistä. Joka kolmas suomalainen kertoi koronan vaikuttaneen negatiivisesti omaan taloudelliseen tilanteeseensa. 39 prosenttia suomalaisista kertoi vähentäneensä kulutustaan kevään aikana, mutta 12 prosenttia ilmoittaa kuitenkin kuluttavansa usein enemmän kuin oma talous sallii. 

Sen sijaan luottoihin ja velkaantumiseen suhtautumista on tutkittu Suomessa vielä verrattain vähän. Mikkosen kokemusten mukaan Suomessa suhtautuminen luottoihin ja lainoihin on varautunutta, vaikka velkamäärät ovat kasvaneet, ja velkaantuminen koetaan vieläkin epämiellyttävämmäksi kuin esimerkiksi Ruotsissa. 

– Aikoinaan lainan saaminen oli vaikeaa. Luottoa piti pyytää lähes hattu kourassa. Ehdot olivat ankaria ja maksuajat lyhyitä. Suomalaisille on jäänyt ajatus taakasta, josta halutaan pikimmiten eroon, Mikkonen jatkaa. 

Suomalaisille on jäänyt ajatus velasta taakkana, josta halutaan pikimmiten eroon

Viime vuosikymmeninä asenteet luottoja kohtaan ovat muuttuneet. Erilaisten luottojen ja lainojen tarjonta on monipuolistunut, ja suomalaiset ovat entistä valmiimpia ottamaan niitä. Yhä useampi näkee luoton mahdollistajana. 

– Kokemukseni mukaan etenkin nuoret suhtautuvat luottoihin entistä positiivisemmin. He ovat kasvaneet nykyisessä rahoitusmaailmassa ja suhtautuvat ylipäänsä muita optimistisemmin taloustilanteeseen.

Velkaantumisella ja ylivelkaantumisella on tärkeä ero
Julkisessa keskustelussa ja otsikoissa velka liitetään yhä usein ongelmiin, murheisiin, konkursseihin ja ylivelkaantumiseen. Mikkosen mielestä asiaa demonisoidaan turhaan. Luottoihin ja velkaan tulisi suhtautua terveellä kunnioituksella.

– Tärkeintä on erottaa toisistaan velkaantuminen ja ylivelkaantuminen. Velkaantuminen tarkoittaa suunniteltua luoton ottamista järkevään tarkoitukseen, kun taas ylivelkaantuminen on talousongelmia aiheuttavaa liiallista velkaantumista, Mikkonen korostaa.

Velkaantuminen tarkoittaa suunniteltua luoton ottamista järkevään tarkoitukseen, kun taas ylivelkaantuminen on talousongelmia aiheuttavaa liiallista velkaantumista.

Yksiselitteistä rajaa näiden välillä ei ole. Yleisesti ylivelkaantumisena pidetään sitä, kun  velkamäärä kasvaa viisi kertaa vuosituloja vastaavaksi summaksi tai kokonaislyhennykset ylittävät 40 prosenttia nettotuloista.

– Ylivelkaantumisesta puhutaan viimeistään silloin, jos velkojen takia joutuu selvästi karsimaan tavallisesta arjesta. Ylivelkaantuminen tutkitusti heikentää myös hyvinvointia ja sillä on selvä yhteys mielenterveysongelmiin, Mikkonen muistuttaa.

Hyvä velka kasvattaa kotitalouden varallisuutta tai yksilön henkistä pääomaa ja tarjoaa mahdollisuuden vaurastumiseen. Heikkolaatuiset luotot taas voivat johtaa ylivelkaantumiseen. Ne käytetään suoraan kulutukseen, eivätkä ne kasvata arvoa pitkällä aikavälillä.

– Suurin osa kotitalouksien veloista on asuntolainaa, jota maksetaan pitkään. Vaikka vakuudettomien kulutusluottojen ja pikavippien osuus kokonaisvelasta on pienempi, ne aiheuttavat suurimman osan ylivelkaantumisongelmista, Mikkonen sanoo.

Mikkonen korostaa myös säästöjen merkitystä, sillä ne antavat puskuria ja helpottavat luottojen käyttämistä. Esimerkiksi Ruotsissa asuntolainoja lyhennetään hitaammin kuin Suomessa, mutta ruotsalaisilla on myös enemmän säästöjä ja sijoituksia. Näin kotitaloudet pääsevät käyttämään tavallaan taseen molempia puolia. 

Häpeä haittaa talousmurheiden selvittämistä
Vaikka luotoista ei Mikkosen mielestä pidä tehdä ongelmaa, ylivelkaantumisesta ja velkaongelmista pitäisi Suomessa puhua entistä rohkeammin. Velka ei ole häpeä.

– Olen huomannut, että suomalaiset kokevat herkästi häpeää velkaongelmista tai muista talousmurheista, eivätkä kerro niistä välttämättä edes läheisilleen. Tämä pitää saada muutettua, sillä talousongelmia voi ratkoa vain puhumalla niistä. Odottelu ja vatvominen syventävät ongelmia entisestään, Mikkonen sanoo.

Ylivelkaantumisen välttämisessä korostuvat taloustaidot. Keskimäärin suomalaisten taloustaidot ovat hyvällä tasolla. Taitoja opetellaan jo alakoulussa, ja PISA-vertailussa suomalaisnuoret ovatkin pärjänneet talousosaamisellaan hyvin. Toisaalta Suomen Pankin tuoreessa selvityksessä kävi ilmi, että suomalaisten raha-asioiden suunnittelu on lyhytjänteistä ja nuorten talousosaaminen vaihtelee.

Säästöpankin pääekonomisti Henna Mikkonen toivoo avoimuutta velkakeskusteluun.

– Taloustaitojaan voi aina kehittää ja kaikista talousmurheista selvitä. Se vaatii työtä, muutoksia elämässä ja tarttumista ikävään velkamöhkäleeseen, mutta tuloksena on parempi eläänlaatu ja  hyvinvointi. Apua kannattaa hakea omalta pankilta, velkaneuvonnasta, Takuusäätiöltä tai kunnallisilta tahoilta, Mikkonen muistuttaa.