Lowellin tuoreen Maksukykytutkimuksen mukaan kolmasosa suomalaisista (34 %) maksoi luotolla viimeisen kuukauden aikana. Yli neljä kymmenestä (44 %) kyselytutkimuksen vastaajasta kertoi maksaneensa luotolla, osamaksulla tai jonkinlaisella vakuudettomalla lainalla, sillä heillä ei ollut juuri sillä hetkellä tarpeeksi rahaa. Lisäksi 32 % vastaajista kokee yli 500 euron yllättävästä menosta selviytymisen vaikeaksi. 

– Suomalaisten säästämisaste on viime vuosina ollut laskusuuntainen, kun taas erilaisten kulutusluottojen määrä on kasvanut. Etukäteen säästäminen siis vähenee ja kulutuksen rahoittaminen lainarahalla nähdään entistä potentiaalisempana vaihtoehtona, tiivistää Kuluttajaliiton kuluttajaekonomisti Paula Pessi.

Kokonaiskuva oman talouden tilanteesta heikentynyt 
Nykyaikaisessa luottoyhteiskunnassa luotot ovat tavanomainen osa kotitalouksien taloudenpitoa. Yhä useampi suomalainen elää kuitenkin myös kädestä suuhun tai velaksi. Kotitalouksien säästämisaste on ollut negatiivinen vuodesta 2014, mikä tarkoittaa, että suomalaiset kuluttavat enemmän kuin heillä on käytettävissä olevia tuloja. 

Yhä useampi suomalainen elää myös kädestä suuhun tai velaksi.

Samalla kotitalouksien velkaantumisaste on kasvanut ennätyksellisen korkeaksi. Suurin osa on asuntolainoissa, mutta myös kulutusluottokanta on kasvanut tasaista tahtia. Syksyn 2019 Lowell Analyysin mukaan kuluttajien velkamäärä Lowellilla on lähes 1,5-kertaistunut kahden viime vuoden aikana. 

Lowellin Maksukykytutkimuksen mukaan yhä useampi suomalainen elää luotolla. Kyselytutkimuksen vastaajista 32 % kokee yli 500 euron yllättävästä menosta selviytymisen vaikeaksi.

Pessin mukaan taustalla vaikuttavat esimerkiksi ennätyksellisen alhainen korkotaso, joka madaltaa kynnystä isommankin asuntolainan ottoon, sekä kulutuspuolella erilaisten rahoitusvaihtoehtojen nopea kehitys ja aggressiivinen markkinointi sekä helppo saatavuus. 

Erilaisia rahoitusvaihtoehtoja on saatavilla paljon ja niitä myös tarjotaan kuluttajille aktiivisesti. Tavaroita ja palveluita, joita varten ennen säästettiin, saatetaan nyt ostaa osamaksulla. Luotosta on tullut tavallinen tapa rahoittaa hankintoja.

Jos maksukyky on mitoitettu niin, että se kestää juuri ja juuri nykyisen tilanteen, eikä minkäänlaista puskuria ole, pienikin häiriötekijä voi murtaa talouden tasapainon.

Lisäksi ihmisillä on kasvava määrä erilaisia sitoumuksia moneen eri paikkaan. Luottokorttilaskujen ja lainanlyhennysten lisäksi monella on esimerkiksi useita kuukausittaisia palvelumaksuja. 

– Kokonaiskuva oman talouden tilanteesta saattaa hämärtyä tai oma maksukyky arvioidaan liian optimistisesti. Jos maksukyky on mitoitettu niin, että se kestää juuri ja juuri nykyisen tilanteen, eikä minkäänlaista puskuria ole, pienikin häiriötekijä voi murtaa talouden tasapainon, Pessi sanoo.

Heikentynyt maksukyky näkyy yritysten kasvavina luottotappioina
Nopeasti muuttuvassa maailmassa oman talouden hallinnasta on tullut aiempaa haasteellisempaa. Juurisyyt ovat kulutusluottoja syvemmällä nopean teknologisen ja yhteiskunnallisen kehityksen mukanaan tuomissa muutoksissa. 

Maksukykytutkimuksen vastaajista yli puolet (50,5 %) oli esimerkiksi sitä mieltä, että sosiaalinen media lisää paineita kuluttaa. 

Samalla kun kuluttamisesta on tullut entistä läpitunkevampaa ja uusien maksutapojen johdosta helpompaa, jo lähes 400 000 suomalaisella on maksuhäiriömerkintä.

Samalla, kun kuluttamisesta on tullut entistä läpitunkevampaa ja uusien maksutapojen johdosta helpompaa, jo lähes 400 000 suomalaisella on maksuhäiriömerkintä. Kuluttajien heikentynyt maksukyky lisää epävarmuutta yrityksissä ja näkyy kasvavina luottotappioina. Tämä vähentää yrityksen toiminnalle tärkeää kassavirtaa.

– Yritysten saatavat viivästyvät tai voivat jäädä kokonaan saamatta. Esimerkiksi velkajärjestelyn tai muun sovittelun kautta velkojan on mahdollista saada tuloja takaisin, mutta vähemmän, kuin mitä olisi pitänyt alunperin saada, Pessi sanoo.

Kotitalouksien runsas velkaantuneisuus heikentää myös koko kansantalouden kykyä sopeutua talouden vakaviin häiriöihin. Kun kotitaloudet tinkivät kulutusmenoistaan, kokonaiskysyntä laskee ja yritysten kannattavuus heikkenee.

– Ylivelkaantuminen on yhteinen ongelma. Siitä kärsivät yksilöt, yritykset ja koko yhteiskunta. Ongelman hyväksyminen ja ratkaisujen etsiminen on yhteinen asia, sanoo Pessi.

Lowellin Maksukykytutkimus (Payment Indicator) mittaa suomalaisten kotitalouksien maksukykyä, taloudellista turvallisuuden tunnetta ja kulutuskäyttäytymistä.Tulokset perustuvat Lowellin teettämään laajempaan pohjoismaiseen kyselyyn. Suomen tulosten osalta kysely perustuu 1 543 kuluttajan vastauksiin, jotka valikoituivat satunnaisella otannalla. Kyselyn teki Demoskop-tutkimusyritys marraskuussa 2019.