Koronapandemian takia yllättäen ja rajusti muuttunut toimintaympäristö on ajanut monet elinkelpoiset yritykset maksuvaikeuksiin. Tilapäisiin talousvaikeuksiin joutuneita yrityksiä on pyritty auttamaan muun muassa konkurssilain väliaikaisilla muutoksilla.

Osalla vaikeuksiin joutuneista yrityksistä on jo alkanut mennä paremmin, toiset odottavat markkinoiden normalisoitumista. Jos yrityksen toiminta on ennen kriisiä ollut kannattavaa, maksukyvyttömyyden uhkaaman yrityksen ei tarvitse ajautua konkurssiin. Ratkaisu voi löytyä yrityssaneerauksesta tai muista tervehdyttämistoimista.

Yrityssaneerauksen eri vaiheet
Yrityssaneeraus on lakisääteinen velkajärjestely. Saneerausmenettelyssä yrityksen liiketoimintaa ja velkoja järjestellään niin, että yrityksen maksukyvyttömyys voidaan poistaa ja yritys pystyy jatkamaan toimintaansa. Yrityssaneeraus saa alkunsa käräjäoikeudelle tehtävästä saneeraushakemuksesta. Yleensä yritys hakeutuu saneerausmenettelyyn itse, mutta myös velkojat voivat hakea menettelyn aloittamista.

Hakemuksen laatii yrityssaneerauksiin erikoistunut asianajaja tai muu asiantuntija. Tuomioistuin puolestaan arvioi, onko yritys mahdollista saada kannattavaksi ja kuulee suurimpien velkojien näkemyksen asiaan. Tässä vaiheessa hakemus toimitetaan tuomioistuimesta myös Lowellille. Lowell hoitaa yrityssaneerauksen sovitun mukaisesti edustamiensa velkojien puolesta.

Jos yritys katsotaan saneerauskelpoiseksi, tuomioistuin määrää ulkopuolisen selvittäjän, joka laatii yrityksen kanssa ehdotuksen saneerausohjelmasta. Saneerausohjelma pitää sisällään toimenpiteet, joilla yrityksen liiketoiminta pyritään tervehdyttämään. Lowellin lakimies Marjo Suominen kertoo, että saneerausmenettely mahdollistaa useita tervehdyttämistoimia.

– Saneerauksessa voidaan muun muassa leikata vakuudettomia velkoja, muuttaa velkojen maksuaikataulua, alentaa luottokustannuksia ja muuttaa liiketoimintaa esimerkiksi karsimalla toimipaikkoja tai liiketoiminnan osa-alueita sekä irtisanomalla henkilökuntaa. Saneerauksen yhteydessä voidaan toteuttaa myös velkakonversio, liiketoiminnan myynti, tai tehdä muita yhtiöjärjestelyjä, Suominen luettelee.

Lowellin lakimies Marjo Suominen painottaa, että mitä aikaisemmin talousvaikeudet tunnistetaan, sitä varmemmin yrityksen tervehdyttämisessä onnistutaan.

Velkojat päättävät, hyväksytäänkö saneerausohjelma.

Saneerausohjelman laatimisen jälkeen velkojat äänestävät ja päättävät, hyväksytäänkö ohjelma. Menettelyn nyrkkisääntö on, ettei ohjelmaa vahvisteta, jos velkojat saisivat konkurssissa suuremman osuuden veloilleen kuin saneerauksessa.

– Usein yritys tosin keskustelee päävelkojien kanssa jo silloin, kun hakemusta vasta laaditaan käräjäoikeuteen. Jos vähintään kaksi velkojaa, jotka edustavat vähintään 20 prosenttia yrityksen tunnetuista veloista, puoltavat hakemusta, voidaan saneerausmenettely aloittaa saman tien, Suominen sanoo. 

Velkojan näkökulmasta saatavien perintä katkeaa yleensä saneerausmenettelyn aloittamiseen. Yritys voi kuitenkin hakea saneerausmenettelyn piiriin kuuluville veloilleen väliaikaista maksu- ja perintäkieltoa jo hakemuksen jättövaiheessa. Tämä rauhoittaa tilanteen prosessin ajaksi. 

Vapaaehtoinen yrityssaneeraus, realisaatiosaneeraus, velkajärjestely ja akordi
Vaikka yrityssaneerausta voi hakea minkä tahansa kokoinen tai muotoinen yritys, menettelyn kulut saattavat kasvaa liian suuriksi erityisesti pienille yrityksille. Saneerausta ei voida aloittaa, jos yrityksellä ei ole varaa maksaa menettelyn kustannuksia.

– Kassassa tulisi olla rahaa vähintään 50 000 euroa, jotta saneeraukseen kannattaa lähteä. Lisäksi yrityksellä täytyy olla kassavirtaa menettelyn aikaisten juoksevien kulujen hoitamiseen. Saneerausmenettely kestää keskimäärin vuoden, Suominen painottaa.

Lakisääteisen saneerausmenettelyn vaihtoehto on vapaaehtoinen yrityssaneeraus, jossa yritys ja velkojat neuvottelevat keskenään maksujen uudelleenjärjestelystä.

– Vapaaehtoinen yrityssaneeraus on varteenotettava vaihtoehto yrityksille, jotka eivät halua tuoda julkisuuteen tietoa saneerausmenettelyn aloittamisesta. Tiedosta tulee julkista, kun menettely viedään käräjäoikeuteen. 

Liikevaihdoltaan pienet elinkeinonharjoittajat tai toiminimiyrittäjät voivat vaihtoehtoisesti hakea yritystoiminnalleen yksityishenkilön velkajärjestelyä. Velkajärjestely on yrityssaneerausta kevyempi ja edullisempi menettely, ja pitää sisällään vain yrityksen velkojen leikkaamisen.

Elinkeinonharjoittajat tai toiminimiyrittäjät voivat hakea yritystoiminnalleen yksityishenkilön velkajärjestelyä.

Joissakin tapauksissa yritys voi harkita yrityksen tervehdyttämistä myymällä sen liiketoiminnan ja maksamalla velat saadulla kauppahinnalla. Tällöin ajatuksena on, että yrityksen toimintaa voidaan jatkaa ilman konkurssia tai yrityssaneerausta. Jos on tiedossa, ettei kauppahinta kata kaikkia velkoja, vaihtoehtona on realisaatiosaneeraus.

– Realisaatiosaneeraukseksi kutsutaan yrityssaneerausta, jossa saneerausohjelma pitää sisällään suunnitelman koko liiketoiminnan myynnistä. Mahdollisimman suuri osa veloista maksetaan kauppahinnalla, eikä velkojen maksaminen enää jatku, Suominen selittää.

Toisinaan yrityksen velkoihin voidaan kohdistaa akordi, jolloin osa veloista annetaan anteeksi. Tavallisesti akordista sopivat pienet yritykset, joilla on enintään yhdestä kolmeen velkojaa.

Saneerausmenettelyssä yrityksen liiketoimintaa ja velkoja järjestellään niin, että yrityksen maksukyvyttömyys voidaan poistaa ja yritys pystyy jatkamaan toimintaansa.

Tunnista ongelmat ajoissa
Jotta konkurssi olisi mahdollista välttää, tervehdyttämistoimet täytyy aloittaa jo silloin, kun yrityksellä on vielä kassavirtaa. Mitä aikaisemmin talousvaikeudet tunnistetaan, sitä varmemmin yrityksen tervehdyttämisessä onnistutaan.

Mitä aikaisemmin talousvaikeudet tunnistetaan, sitä varmemmin yrityksen tervehdyttämisessä onnistutaan.

– Yritys ei saa olla liian huonossa taloudellisessa tilanteessa, jotta se suoriutuu menettelyn kustannuksista. Liian myöhään aloitetut toimenpiteet voivat johtaa siihen, että ettei esimerkiksi yrityssaneeraus ei enää onnistu.

Ensimmäiset merkit ongelmista näkyvät yleensä kuukausittaisessa kirjanpidossa tai tilinpäätöksessä. Suomisen mukaan ongelmiin kannattaa herätä viimeistään silloin, kun yritys ei enää pysty maksamaan saatavia ajallaan.

– Ellei kyse ole puhtaasta unohduksesta, täytyisi kellojen soida ihan viimeistään silloin, kun postista tulee ensimmäinen karhukirje. Jos tilanne pääsee menemään ulosottoon, yrityssaneerauksen toteuttaminen saattaa olla liian myöhäistä.